Vaikuttaminen
Teemme aktiivista vaikuttamistyötä yhdessä alan kanssa suomalaisen audiovisuaalisen alan toimintaedellytysten, rahoituksen sekä arvostuksen parantamiseksi.
Vaikuttamistyössä tärkeintä on viestiä päättäjille yhteisellä äänellä sekä selkeillä ja konkreettisilla tosiasioilla.
Tälle sivulle olemme koonneet elokuvasäätiön vaikuttamistyön pääviestit, laskelmia julkisen rahoituksen vaikuttavuudesta sekä lyhyet ”hissipuheet” päättäjäkohtaamisiin kenen tahansa hyödynnettäväksi.
Koko kulttuurialan yhteisiä tavoitteita edistämme osana Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n toimintaa.
Elokuva- ja audiovisuaalisen alan tavoiteohjelma
Alan yhdessä allekirjoittama ohjelma linjaa toimenpiteitä, joilla kotimaisen elokuva- ja sarjatuotannon vahvaa kasvua pystytään tukemaan myös jatkossa.
Pitkän fiktioelokuvan tuottamat verotulot valtiolle
Jokainen Suomen elokuvasäätiölle myönnetty tukimiljoonaa palautuu lähes välittömästi yhteiskunnalle parhaimmillaan kaksinkertaisesti.
Hissipuhe: Kotimaisen elokuvan kasvupotentiaali hyödynnettävä riittävällä investoinnilla
Valtion kulttuuribudjetin nostaminen 1 % koko budjetista mahdollistaisi 15 miljoonan euron lisäinvestoinnin audiovisuaaliselle alalle.
Hissipuhe: Vanhentuva esitystekniikka uhkaa kaataa suosittuja elokuvateattereita ympäri maata
Esityslaitteiston päivittämiseen tarvitaan noin 3,5 miljoonaa euroa lisää tukivaroja seuraavalle viidelle vuodelle.
Suomalaisen elokuvan vaikuttavuus
Suomalainen elokuva on tavoittavaa, vaikuttavaa ja kiinnostavaa. Julkisella tuella varmistamme sen monipuolisuuden, toiminnan kestävyyden sekä houkuttelemme yksityisiä investointeja niin kotimaasta kuin kansainvälisesti.
Hissipuheet
Hissipuheet ovat tiivistelmiä elokuvasäätiön tärkeimmistä vaikuttamistavoitteista niitä hetkiä varten kun pääset juttusille ministerien, kansanedustajien tai muiden päättäjien kanssa ja haluat nostaa esiin alan toimintaa vaikeuttavia asioita:
Hissipuhe:
Kotimaisen elokuvan kasvupotentiaali hyödynnettävä riittävällä investoinnilla
- Suomen elokuvasäätiön tukivarat ovat laskeneet 16 prosenttia vuodesta 2012, kustannustason nousun myötä käytännössä vielä enemmän. Samaan aikaan säätiön saamien tukihakemusten määrä on lisääntynyt lähes 90 prosenttia.
- Suomalaisen elokuvan keskimääräinen tuotantobudjetti on vain noin 40 % tanskalaisen, 53 % norjalaisen ja 77 % ruotsalaisen elokuvan keskibudjetista.
- Bruttokansantuotteeseen suhteutettunakin Suomi tukee elokuvateollisuuttaan selvästi vähemmän kuin esim. Tanska ja Norja.
- Suomalaiset elokuvat keräävät siitä huolimatta miljoonia katsojia kaupallisessa levityksessä myös ulkomailla kuten USA:ssa, Ranskassa, Saksassa, Kiinassa, Meksikossa ja Isossa-Britanniassa.
-
Valtion kulttuuribudjetin nostaminen 1 % koko budjetista mahdollistaisi 15 miljoonan euron lisäinvestoinnin audiovisuaaliselle alalle.
- Elokuvatuotantoihin kanavoitu julkinen rahoitus synnyttää yli kaksinkertaisen määrä investointeja kaupalliselta sektorilta ja palautuu kokonaisuudessaan valtiolle mm. verotuksen kautta.
- Elokuvasäätiön tuki toimii usein start-up rahoituksen tavoin ja mahdollistaa kansainvälisen rahoituksen hankkimisen suuremmille tuotannoille.
- Lisävaroilla nostetaan suomalaisten tv- ja elokuvatuotantojen budjetit kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, tuetaan audiovisuaalisen alan työllistävyyttä ja taataan laadukasta ja monipuolista kotimaista sisältöä kaikille yleisöryhmille!
Hissipuhe:
Vanhentuva esitystekniikka uhkaa kaataa suosittuja elokuvateattereita ympäri maata
- Suomen elokuvateatteriverkosto palvelee kattavasti koko maata, maassa toimii 188 teatterisalia, 125 eri paikkakunnalla.
- Elokuvateatterit siirtyivät digitaaliseen esitystekniikkaan yli 10 vuotta sitten. Silloin hankitut digitaaliset projektorit ovat nyt vanhentumassa esityskelvottomiksi.
- Uuden digitaalisen projektorin hankinta on kallis kertainvestointi varsinkin pienillä ja keskikokoisilla paikkakunnilla toimiville, muutoin kannattavaa liiketoimintaa harjoittaville elokuvateattereille, erityisesti näin pian vaikeiden koronavuosien jälkeen.
-
Esityslaitteiston päivittämiseen tarvitaan noin 3,5 miljoonaa euroa lisää tukivaroja seuraavalle viidelle vuodelle.
- Suomen elokuvateatteriverkosto pelastui kymmen vuotta sitten opetus- ja kulttuuriministeriön myönnettyä 4,32 miljoonan euron erillismäärärahat digitaalisen siirtymän tukemiseksi. Nyt elokuvateatteritoiminta on vaarassa loppua kymmenillä paikkakunnilla.
- Pienemmillä paikkakunnilla elokuvateatteri on usein ainoa varteenotettava kulttuuripalvelu, joka tuo asukkaille elokuvien lisäksi myös korkeatasoisia teatteri-, tanssi- ja oopperaesityksiä.
- Suomen elokuvateatterit tuottavat vuosittain lähes 100 miljoonan euron edestä lipputuloja ja ovat siten keskeinen osa koko audiovisuaalisen alan ekosysteemiä!
Pitkän fiktioelokuvan tuottamat verotulot valtiolle
Jokainen Suomen elokuvasäätiölle myönnetty tukimiljoonaa palautuu lähes välittömästi valtiolle ja yhteiskunnalle vähintään kokonaisuudessaan ja parhaimmillaan kaksinkertaisesti.
Pitkä fiktioelokuva, jonka tuotantobudjetti on noin 1,6 miljoonaa euroa, saa elokuvasäätiöltä tukea keskimäärin 650 000 euroa (40 %) ja generoi muuta rahoitusta samaan tuotantoon 950 000 euroa.
Noin 60 % elokuvatuotantokustannuksista menee joko suoraan palkkoihin tai välillisesti alihankinnan kautta. Tämä merkitsee, että yhteiskunnalle palautuu kyseisestä elokuvasta suoraan takaisin:
- Veroennakonpidätyksinä tai eläke- ja muina sivukuluina: 427 500 €
- Tuotannon hankkimien tavaroiden ja palvelujen arvonlisäveroina: 160 000 €
Elokuvatuotannon saamasta 650 000 euron valtionavustuksesta palautuu valtiolle noin 90 % jo ennen elokuvan julkaisua.
- Elokuvateatterilevityksessä 500 000 katsojaa keräävä elokuva tuottaa alv-maksuja 770 000 €
- Elokuvateatterilevityksessä 50 000 katsojaa keräävä elokuva tuottaa alv-maksuja 100 000 €
Yksi 650 000 euron tuotantotuki tuottaa yhteiskunnalle takaisin tuloja 687 500–1 357 500 euroa.
Suomalainen elokuva on:
Tavoittavaa
126 elokuvateatteripaikkakuntaa.
Suosittua
32 % kotimainen katsojaosuus on Euroopan kärkeä.
Kansainvälistä
27 % pitkien elokuvien rahoituksesta tulee ulkomailta.
Kiinnostavaa
757 kansainvälistä festivaaliesitystä.
Monipuolista
48 kotimaista ensi-iltaa.
Laadukasta
63 kansainvälistä palkintoa.
Luvut: 2024
Julkisella tuella:
-
Takaamme laadukkaat kotimaiset sisällöt kaikille yleisöryhmille.
-
Houkuttelemme yksityistä rahoitusta alalle.
-
Mahdollistamme kansainvälisten investointien hankkimisen.
-
Ylläpidämme koko maan kattavaa teatteriverkostoa.
-
Tuemme elokuvantekijöiden kansainvälistymistä.
-
Edistämme elokuvien vientiä.
-
Kehitämme sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää toimintakulttuuria.
Lue lisää:
Lisätietoja:
Lasse Saarinen
johtaja
+358 9 6220 3023
Matti Paunio
tuotantojohtaja
• tuotanto-osaston toiminnan johtaminen
• kansainväliset koulutus- ja rahoitushankkeet
• Suomen Eurimages-edustaja
• muun elokuvakulttuurin edistämisen tuki
+358 9 6220 3038
Niina Otva
hallintojohtaja
• talous ja hallinto
• johtajan varahenkilö
+358 9 6220 3028
Jaana Puskala
kansainvälisen osaston päällikkö
• kansainvälisen promootion johtaminen
• pitkien fiktioelokuvien kulttuuriviennin hanketuki
+358 9 6220 3026
Reetta Hautamäki
viestintä- ja tutkimusosaston päällikkö
• viestintä- ja tutkimustoiminnan johtaminen
• vastuullisuushankkeet
+358 9 6220 3044
Petri Peltonen
tilastointi- ja tutkimusasiantuntija
• elokuvatilastot ja tiedonkeruu
• tutkimushankkeet
+358 9 6220 3034