Tiivistelmä Suomen elokuvasäätiön tuotantoinfosta 16.6.2020

Suomen elokuvasäätiö järjestää noin kerran vuodessa yleisiä tuotanto-osaston infotilaisuuksia, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita sekä vastataan kysymyksiin. Tilaisuudet ovat suunnattuja pääasiassa tuotanto-osaston asiakkaille eli tuotantoyhtiöille.

Kesän 2020 tuotantoinfo järjestettiin poikkeuksellisesti vain etänä Facebookin kautta, koronapandemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Suomeksi tekstitetty video on katsottavissa elokuvasäätiön Vimeo-tilillä.

Sammandrag på svenska

Summary in English

Tietoa elokuvasäätiön tilaisuuksista saa seuraamalla verkkosivujamme sekä liittymällä postituslistallemme.

Palautetta ja kysymyksiä voi lähettää milloin vain esimerkiksi sähköpostitse tai palautelomakkeen kautta.

Koronatuet

Elokuva- ja av-alan vaikeaa tilannetta pandemian aikana olemme elokuvasäätiössä koettaneet lievittää yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Meille myönnettiin miljoonan euron määräraha elokuvateatterien ja kevään festivaalien tukemiseen, ja kesällä saimme peräti viiden miljoonan euron summan uuden tuotannon tukemiseen.

Väliinputoajaksi ovat jääneet tuotannot, joiden kuvaukset oli suunniteltu kevääksi ja kesäksi. Kuvaamisten kulut ovat hygienia- ja muiden määräysten vuoksi nousseet merkittävästi. Samoin muutama keväällä siirtynyt tai kesken jäänyt elokuvateatterilevitys tarvitsisi uudelleenlanseeraustukea.

Näiden väliinputoajien osalta me etsimme keinoja venyttää nykyisiä tukisääntöjämme ja löytää rahoitusta tähän tarpeelliseen tukeen.

Viiden miljoonan euron elvytysraha käytetään tulevissa hauissa. Hankkeet arvioidaan normaalein kriteerein, mutta painotus on tämän rahan osalta työllistämisessä. Tämä johtuu siitä, että kysymys on nimenomaan elvytysrahasta, ja työllistäminen on yksi elvytysrahan myöntämisen perusteista.

Alamme seurata tämän alan työllistämistä myös keräämällä tietoja tukemiemme tuotantojen työllistämisvaikutuksista. Tiedetään, että tämä on erittäin työllistävä ala, mutta on tärkeää saada tietoa siitä, miten ja kuinka paljon se työllistää.

Nykyisillä tukivaroilla tilanne on draamasarjojen osalta ollut haastava. Ajatuksena on ollut, että keskitämme draaman tukea kehittämiseen, että tukivarat olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Nyt tämän elvytysrahan turvin meillä on mahdollisuus tukea myös draamasarjojen tuotantoa ihan merkittävälläkin tavalla.

Yleisesti tukimuodoista todettakoon, että slate-kehittämistuki ja 50/50-tuotantotuki jatkavat. Hakuja ei ole vielä julkaistu, mutta ne ajoittuvat suurin piirtein samoihin aikoihin kuin tähänkin asti eli vuodenvaihteeseen.

Vastuullisuus elokuva-alalla: ekologisuus

Sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävä kehitys kotimaisella elokuva-alalla on merkittävässä roolissa  elokuvasäätiön tavoiteohjelmassa, joka julkaistaan kesän jälkeen.

Meillä on ympäristötavoitteet otettu osaksi säätiön omaa toimintaa jo viime vuonna. Aloitimme Ekokompassi-ympäristöjärjestelmäprosessin osana ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristön kannalta kestävämmän kehityksen edistämistä. Tarkoituksena on, että loppuvuoden aikana Ekokompassi auditoidaan ja saamme sertifikaatin siitä.

On ollut hienoa huomata, miten ala itsessään on aktivoitunut ympäristöasioissa. Säätiö on ilolla ja mielenkiinnolla mukana muun muassa APFIn koolle kutsumassa vihreiden asioiden  pyöreässä pöydässä. Siellä mietimme yhdessä muun muassa, miten alalle saataisiin oma yhteinen hiilijalanjälkilaskuri mahdollisimman nopealla aikataululla.

Kesälomien jälkeen toimitamme tiiviin kyselyn tuotantoyhtiöille, jossa selvitämme tämänhetkisiä ekotoimenpiteitä tuotannossa. Kartoitamme myös asenneilmapiiriä suhteessa mahdollisiin tukitoimenpiteisiin, joita tulevaisuudessa voitaisiin kestävän kehityksen asioiden ympärille rakentaa.

Tarkoituksena on, että kyselyn vastauksien pohjalta luomme mittariston, jolla pystymme seuraamaan näiden asioiden kehittymistä tulevaisuudessa ja mahdollisesti myös tulevien tuki-instrumenttien vaikuttavuutta. Tämän kyselyn meille toimittavat Ekosetin tekijät, Kaika Astikainen ja Anne Puolanne.

Vastuullisuus elokuva-alalla: tasa-arvo

Kesäkuussa julkaistiin Cuporen tutkimus, joka on tilattu osana säätiön tasa-arvon edistämisen toimenpideohjelmaa. Se koskee elokuva-alalle valmistuneiden työllistymistä ja sen haasteita eri ryhmien välillä.

Tutkimuksen mukaan alalla koetaan olevan vielä paljon epätasa-arvoa ja sukupuoleen liittyvää syrjintää, kuten muuallakin yhteiskunnassa. Tietyt ammatit elokuva-alalla ovat edelleen sukupuolittuneita. Elokuvasäätiö kutsuukin kesän jälkeen alan ammattijärjestöt saman pöydän ääreen miettimään käytännön toimenpiteitä näiden epäkohtien korjaamiseksi.

Tutkimukseen osallistuneet ovat valmistuneet alallemme vuonna 2005 ja sen jälkeen. Tutkimuksessa referoidut kokemukset ovat siis 15 vuoden ajalta, mutta selvästi vielä tänäänkin valitettavan ajankohtaisia. Meillä on siis vielä paljon töitä edessämme, mutta viime vuosien aikana koko ala on mennyt onneksi tasavertaisuuden suhteen hyvin paljon eteenpäin.

Elokuvasäätiön tuotantosopimuksissa on jo pitkään ollut pykälä, joka velvoittaa työnantajaa kantamaan vastuunsa ja velvoitteensa työntekijöitä kohtaan, ja jos näin ei toimita, me voimme keskeyttää tuotannon rahoituksen.

Elokuvasäätiö kerää myös enemmän tietoa elokuvatuotantojen monimuotoisuudesta kameran edessä ja takana uudella tuotantotukien loppuselvityksiin liitettävällä tuotantoraportilla. Olemme saaneet siitä jo jonkun verran palautetta, ja tarkoituksena onkin hioa sitä vielä paremmin toimivaksi raporttijärjestelmäksi.

Valmistelussa otettiin jo huolellisesti huomioon Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerit, ja käytimme mallina myös muissa Euroopan maissa jo valmiiksi käytössä olevia tuotantoraportteja, joilla kerätään samantyyppisiä tietoja. Huomioimme myös Tilastokeskuksen näkemykset tällaisista indikaattoreista.

Tarkoitus ei ole tehdä raportista liian raskasta täyttää eikä profiloida yksilöitä tai edes yksittäisiä yhtiöitä tai tuotantoja. Tuotantoraporteilla kerätään kattavasti koko alaa koskevaa tietoa. Se on meille ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme seuraamaan monimuotoisuutta ja sen kehittymistä elokuva-alalla. Julkisena rahoittajana meille on ensiarvoisen tärkeää se, että suomalainen elokuva heijastaa nyky-yhteiskuntaa kaikessa sen moninaisuudessa niin kameran edessä kuin takana.

Kuten kaikkea muutakin säätiön keräämää tietoa, tässä raportissa kerättäviä tietoja käsitellään täysin luottamuksellisesti. Niitä ei jaeta eteenpäin eikä julkaista koskaan yksilöitävässä muodossa. Koska raportti ladataan tukijärjestelmään eikä sitä lähetetä esimerkiksi sähköpostilla, se täyttää myös kaikki GDPR-vaatimukset. Säätiön tietosuojaselosteet löytyvät verkkosivuiltamme.

Meiltä on jonkin verran pyydetty myös ohjeistusta siihen, miten tuotantoyhtiöiden kannattaisi työryhmiltä kerätä näitä tietoja. Osa niistä saattaa tuntua hyvin yksityisiltä tiedoilta, mutta juuri tästä syystä, ja myös sen takia, että tuotannot ovat kovin erilaisia keskenään ja tuotantoyhtiöt esimerkiksi kooltaan hyvin erilaisia, mitään yleispätevää ohjeistusta emme valitettavasti pysty antamaan. On parempi, että sitten työnantaja suunnittelee projektikohtaisesti, miten on parhaiten toteutettavissa tiedon kerääminen työryhmän jäseniltä ilman, että kenenkään yksityisyydensuoja siitä kärsii.

Säätiö ei myöskään pysty keräämään näitä tietoja tuotannoista itse. Tuotantotukia myönnetään noin 80 kappaletta vuodessa, eli  yksinkertaisesti resurssimme eivät riitä. Tietojen kerääminen pelkän katsomiskokemuksen perusteella ei ole mahdollista eikä täytä tiedon tarvettakaan.

Raportilla kerättyjä tietoja julkaistaan vain kootusti. Avainluvut, jotka kuvaavat alan kehittymistä, ovat sitten löydettävissä vuosittain tilastojulkaisustamme, joka on kaikkien käytettävissä.

Alkutunniste ja logon käyttö

Huhtikuussa julkaisimme säätiön uuden alkutunnisteen eli logoanimaation. Samantyyppisiä on käytössä sisarorganisaatioillamme ympäri Eurooppaa. Varsinkin nyt, kun Veikkauksen ja alan yhteinen puitesopimus päättyi, eli Veikkauksen alkutunniste ei ole enää käytössä, halusimme oman alkutunnisteemme kautta tehdä näkyväksi kotimaisen elokuvan yleisölle julkisen rahoitusjärjestelmän merkittävyyttä.

Alkutunniste on tarkoitus liittää kaikkien elokuvien alkuteksteihin poislukien vain sarjat ja kansainväliset vähemmistöyhteistuotannot. Niille riittää alkuteksteissä pelkkä maininta säätiön tuesta. Dokumenttielokuvien ja lyhytelokuvien kohdalla velvoite on siis olemassa.

Alkutunnisteen voi liittää alkuteksteihin siihen, mihin tulee tuotantoyhtiöiden omat tunnisteet, tai kansainvälisissä kopioissa mahdollisesti muiden rahoittajien vastaavat tunnisteet. Sitä on tarkoitus käyttää kaikissa mahdollisissa jakelukanavissa, millä tehdään näkyväksi, kuinka laajasti kotimainen elokuva leviää monissa jakelukanavissa. Alkutunnisteen käyttö velvoittaa tämän vuoden alusta alkaen tuotantotukea saaneita hankkeita, mutta myös aiemmin tukea saaneet tuotannot voivat käyttää alkutunnistetta.

Alkutunnistetta saa käyttää ilman ääntä ja sitä voi myös muokata – myös lyhentää – alkutekstien tyyliin sopivaksi. Olennaista on, että logo ja teksti on katsojien luettavissa, eli että alkutunniste viipyy näytöllä tarpeeksi pitkään. Tarjolla on kolme eri kieliversiota: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Alkutunnisteen käyttö ei poista aiempaa lopputekstikäytäntöä, eli edelleen kaikki tuotantotukea saaneet elokuvat mainitsevat säätiön tuen myös lopputeksteissään. Pyydämme tarkastamaan, että käytössä on ajantasainen logo – sen voi ladata elokuvasäätiön verkkosivuilta. Lopputekstivelvoite koskee myös pelkkää kehittämistukea tai pelkkää markkinointi- ja levitystukea saaneita hankkeita, eli niissäkin tapauksissa tuki tulee mainita lopputeksteissä logon kera.

Säätiön ajantasaista logoa tulee käyttää myös kaikissa markkinointimateriaaleissa aina, kun muidenkin rahoittajatahojen logot on käytössä.

Ennakkoon tulleet kysymykset

“Onko elokuvasäätiö aikeissa lisätä tukea valtakunnallisesti merkittäville elokuvafestivaaleille koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien voittamiseksi?”

Alkukesästä jaoimme hallituksen lisäbudjetissaan myöntämää tukea keväällä vaikeuksiin joutuneille festivaaleille. Myöhemmin tänä vuonna olevien elokuvafestivaalien osalta tilanne riippuu suurelta osin siitä, miten koronapandemia etenee. Eli jos festivaalit voidaan normaalisti järjestää syksyllä, lisätukiin ei ehkä ole tarvettakaan. Joka tapauksessa tarvitsisimme lisätukeen rahaa valtiolta.

Alkuvuodesta myönnettyjä vuosittaisia valtionavustuksia ei missään nimessä peritä takaisin, vaikka festivaalia ei voitaisikaan järjestää. Tavoitteemme on , että festivaalit kykenevät ensi vuonna tekemään entistä ehommat tilaisuudet.

“Onko elokuvasäätiöltä mahdollisuutta hakea nyt jo teiltä aiemmin tukea saaneille tuotannoille lisätukea koronan aiheuttamiin lisäkuluihin? Ja jos, niin millä aikataululla?”

Kuten edellä mainittiin, etsimme ratkaisua, että voisimme edes jollain tavoin tukea koronan takia vaikeuksiin joutuneita tuotantoja. Periaatteessa emme voi tehdä samalle tuotannolle kahta eri tukipäätöstä. Jos lisätukea pystytään myöntämään, se tehdään toteutuneiden lisäkulujen kattamiseksi.

“Miten SESille myönnetty viiden miljoonan lisärahoitus kohdistetaan dokumenttielokuvaan?”

Elvytysraha jaetaan normaalihakujen yhteydessä ja sitä ei ole korvamerkitty mihinkään lajityyppiin. Hakijalla tulee olla toteuttamiskelpoinen hanke, jolla on kunnollinen rahoitus. Elvytysrahat pyritään jakamaan tämän vuoden kahdessa tulevassa päätöskokouksessa ja mahdollisesti ensi vuoden alussa, jos rahaa vielä silloin riittää.

Kysyttiin myös elokuvasäätiön kantaa siihen, minkälaisen kohtauksen voi toteuttaa elokuussa kuvattavassa elokuvatuotannossa vastanäyttelijöiden kesken.

Elokuvasäätiö ei ole työsuojeluviranomainen, eikä siten voi ottaa kantaa turvallisiin kuvauskäytäntöihin. Näyttelijäliitto, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Journalistiliitto sekä av-alan tuottajaliitto APFI ovat yhteisesti 12.6. julkaisseet ohjeistuksen siitä, miten kuvauksissa toimitaan ja käyttäydytään. Näiden liittojen sivuilta löytyy ohjeistus, jossa on myös näyttelijöiden kanssa toimimisesta pykäliä.

Kysyttiin, onko 50/50-tuotantotukeen tulossa muutoksia.

50/50-tukimuodon pisteytystä on viimeksi tarkistettu vuonna 2016. Meillä on käynnissä arviointi siitä, kuinka tuki toimii ja miten sille asetetut tavoitteet on saavutettu. Mahdollisesti joitakin muutoksia on tulossa, mutta arviointi on vielä kesken.

“Kuinka LOC- eli Letter of Commitment -prosessi toimii käytännössä nyt, kun päätökset tekee hallitus, ja kuinka kauan LOC voi nykyisin olla voimassa?”

LOC-päätökset tehdään neljä kertaa vuodessa kuten muutkin tuotantotukipäätökset, koska tämä tukivaraus on käytännössä tukipäätös, jolloin sen pitää olla hallituksen tukikokouksessaan päättämä. LOCin kesto on normaalisti kuusi kuukautta, mutta sen voimassaoloaika voi olla myös jokin muu.

Niissä tilanteissa, jolloin LOCin saanut taho hyvillä perusteilla tarvitsee siihen jatkoa, sen voi uusia hallituksen puheenjohtajan luvalla. Tällöin LOCin täytyy olla muuttumaton, eli siinä tulee olla samat tiedot tuotannosta, rahoituksesta ja siitä summasta, mitä me olemme siihen rahoitukseen laittamassa. Jos tuotanto on joltain osin muuttunut, LOC joudutaan viemään uudestaan hallituksen päätöskokoukseen. Kun hallituksen tukipäätöskokouksia on vain neljä vuodessa, olemme siis pyrkineet siihen, että kokousten välissä asioita voidaan hoitaa hallituksen puheenjohtajan kanssa, kun LOCin pidentämiseen on hyvät perusteet.

Vieritä ylös