Pitkät fiktiot

Ylennys mielessään Pasi ottaa vastaan tehtävän tehostaa vaneritehtaan toimintaa synnyinseudullaan. Asiat mutkistuvat, kun Pasi (Jussi Vatanen) kohtaa tehtaalla lapsuudenystävänsä Jannen (Hannes Suominen). Ennen kuin tehtaan kohtalo on selvillä, kuunnellaan metallia, tehdään politiikkaa, punnitaan ystävyys ja kohdataan menneisyys. Ehtii Pasi perustaa perheenkin Lindan (Sara Soulié) kanssa. Metsäjätti perustuu Miika Nousiaisen samannimiseen menestysromaaniin.

Vuosi 1915. Helene Schjerfbeck elää unohdettuna taiteilijana iäkkään äitinsä kanssa maaseudulla. Viimeisimmästä näyttelystä on kulunut jo vuosia, ja Helene on jatkanut maalaamista ainoastaan omasta intohimostaan. Kaikki muuttuu, kun taidekauppias löytää Helenen sekä tämän 159 upeaa maalausta – ja haluaa järjestää suuren yksityisnäyttelyn. Helenelle käänteentekevä hetki koittaa kuitenkin vasta kun hänet esitellään Einar Reuterille. Nuori Einar on metsänhoitaja, ja taiteen harrastajana Helenen töiden intohimoinen ihailija. Hänestä tulee Helenen uskottu ja myös rakastettu.

Elokuva kertoo tositapahtumiin pohjautuvan, suomalaisen naisen uskomattoman selviytymistarinan.

Jaana on ravintoloitsija ja kahden lapsen äiti, jonka vapaa aika kuluu ratsastuksen parissa. Jaana elää yhdessä karismaattisen, mutta äkkipikaisen miesystävänsä Markon kanssa. Jaanan elämä muuttuu kertaheitolla, kun hän halvaantuu vakavassa onnettomuudessa.

Viikon mittainen rippileiri keskellä kauneinta kesää ja nuoriso koolla. Itsevarma älykkö Aliisa, seurueensa keskipiste Jenna ja hiljainen ja herkkä Panu joutuvat leirillä vastatusten itsensä, muiden ja vähän järjestelmänkin kanssa. Vanhemmat ovat jossakin kaukana vaatimuksineen, odotuksineen ja juhlajärjestelyineen.

Innokas nuori pappi Tiina haluaa saada nuoret mukaan omaan riparikuplaansa. Kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita pelaamaan samoilla säännöillä, ja harras leiritunnelma on vain toiveunta. Kuka leirillä määrää ja mihin pitäisi uskoa? Entä kuka saa ja kenet? Jännitteet kasvavat, kun ihastumiset ja vihastumiset vuorottelevat järisyttävän viikon ajan. Jossakin vaiheessa jokaisen on luovuttava roolistaan ja nähtävä elämä uusin silmin.

Kolmekymppinen Elli asuu idyllisessä ja eristäytyneessä saaristossa aviomiehensä Mikon kanssa pandemian levitessä maailmalla. Ellin elämä järkkyy, kun hänen nuoruudenrakkautensa, Mikon vanha opiskelukaveri Olavi, saapuu vierailulle Ranskasta. Odotus on psykologinen draama ystävyydestä, intohimosta ja odotuksista. Elokuva on nykyaikainen versio Juhani Ahon klassikkoromaanista Papin rouva (1893).

Skimbagirls kertoo neljästä ystävyksestä jotka ovat nuoruusvuosista lähtien tavanneet vuosittain eri laskettelukohteissa. He kutsuvat itseään Skimbagirlseiksi, vaikka he eivät hiihdä metriäkään eikä heitä hyvällä tahdollakaan voi kutsua enää tytöiksi. Naiset kohtaavat jälleen, kun Emma on menossa naimisiin viidettä kertaa.

Huonot naiset on komedia, jossa yllättävät vieraat sotkevat hääjuhlien järjestelyt ja pistävät vipinää uinuvaan lappilaiseen pikkukylään.

Seurakuntatalon emäntä Johanna tekee kaikkensa, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Varaa virheisiin ei ole. Viimeinen, mitä Johanna kaipaa, on bussilastillinen kuokkavieraita kolkuttelemassa seurakuntatalon ovelle tärkeiden hääjuhlien aattona. Ohikulkumatkalla olevalta venäläisseurueelta on kuitenkin hajonnut auto ja pian Johanna löytää itsensä majoittamasta seuruetta seurakuntatalolle. Johannan veljen tehtävänä on korjata auto, että vieraat saadaan äkkiä tien päälle ja alta pois. Veljen yrittäjähenkinen kaveri puolestaan näkee tilanteessa hienoja mahdollisuuksia ja päättää toimia.

Kello käy, auto ei käynnisty, häät alkavat ja katastrofin ainekset ovat käsissä.

Kerttu on määrätty selkävaivojen takia kuntosalille, jossa käy ilmi, että hän on geneettinen superlahjakkuus. Äkkiarvaamatta hän päätyy tähtäämään kohti uskomatonta tavoitetta, fitness-kisalavaa. Avuksi osuu entinen geneettinen ihme, kehäraakki kehonrakentaja Vili, jolla on elämäntarkoitus hukassa. Eriparisella kaksikolla on paljon opittavaa toisiltaan. Ennen kuin Kerttu saadaan kisakuntoon ja Vili takaisin elämänsyrjään, on molempien kasvettava ihmisinä ja voitettava jyrkkiä ennakkoluuloja.

Elokuvan alussa Iiris yrittää toipua vaikeasta erostaan Artturiin ja tapaa yllättäen kiinnostavan ja lohdutusta tarjoavan Antonin. Suhde ei kuitenkaan pääse etenemään alkua pidemmälle, sillä Iiriksen poika Niilo sairastuu yhtäkkiä.

Niilo tarvitsisi vain pienen operaation, mutta pojan päästyä leikkaussaliin sairaala joutuu verkkohyökkäyksen kohteeksi. Sähköt katkeavat, hengityskoneet pysähtyvät ja pääsy potilastietoihin on estetty. Hoitajien on priorisoitava kenen henki on arvokkain. Käynnistyy trilleri, jossa juostaan aikaa ja mahdottomaksi käyviä olosuhteita vastaan.

Helsinki, 1945. Sodan päättyminen antaa taidemaalari Tove Janssonille taiteellista ja sosiaalista vapautta. Hänen epäsovinnainen elämäntapansa – nykytaide, huimaavat juhlat ja avoin suhde naimisissa olevan poliitikon kanssa – eivät ole kuvanveistäjäisän mieleen. Toven vapaudenkaipuu joutuu koetukselle, kun hän tapaa teatterijohtaja Vivica Bandlerin. Rakkaus Vivicaa kohdaan on sähköistävää ja kaikennielevää, mutta Tove alkaa ymmärtää, että hänen tulisi saada sille vastakaikua.

Kun Tove kamppailee tunteidensa kanssa, hänen uransa saa yllättävän käänteen. Toven taiteelliset unelmat liittyvät maalauksiin, mutta yhtäkkiä sivuprojektina alkaneet työt alkavat elää omaa elämäänsä. Ne ovat melankolisia, vangitsevia tarinoita, joita Tove kertoi pelokkaille lapsille pommisuojissa. Muumien seikkailut saivat vaikutteita Toven omasta elämästä, ja ne tuovat hänelle kansainvälistä tunnettuutta sekä taloudellisen riippumattomuuden. Päivittäinen sarjakuva, teatterinäytelmä ja muumien tarinat ihastuttavat ympäri maailmaa.

Kun Tove alkaa löytää taiteilijan identiteettinsä, hänen täytyy samalla löytää itsensä – mutta rakkaus Vivicaa kohtaan on todellisen vapauden tiellä.