Pitkät fiktiot

Kuolemansairas Madame Eurooppa kituu viimeisessä asemapaikassaan kiinalaisen mieskoneensa seurassa. Heidän välillään on sadomasokistinen riippuvuussuhde. He ovat paossa sotaa, joka lähestyy vääjäämättä pimeyttä halkovan lumisateen läpi.

Toisaalla, keskellä jäätikköä sijaitsevassa instituutissa, ryhmä sairaanhoitajia luulee edelleen elävänsä totalitaristisessa diktatuurissa. Valtakunta on romahtanut jo aikoja sitten, mutta he eivät halua uskoa sitä todeksi. Muukalainen saapuu häiritsemään heidän transsiaan.

Näiden kahden tarinan henkilöt kohtaavat toisensa ”verhojen takana”, näyttelijöinä, kuin jonkinlaisessa taukotilassa vain huomatakseen, ettei todellisuus juurikaan poikkea heidän näyttelemiensä tarinoiden todellisuudesta. Sodan riehuessa esiripun toisella puolen, he piinaavat toisiaan epätoivonsa, hämmennyksensä ja vallanhalunsa rippeillä.

Jokaisen vanhemman pahin painajainen on vasta alkusoittoa Rachelin koettelemuksille, kun lapsensa auto-onnettomuudessa menettänyt perhe päättää muuttaa syrjäiseen Suomeen aloittaakseen elämänsä alusta. Ulkomaailmasta eristäytyneessä rajakylässä perheen on tarkoitus keskittyä elossa selvinneen kaksospojan Elliotin toipumiseen.

Pian muuton jälkeen Elliotin käytös saa kuitenkin yhä pimeämpiä ja synkempiä piirteitä. On kuin jokin olisi saanut Elliotista otteen, uskotellen olevansa hänen kuollut veljensä. Lopulta äidille valkenee, että Elliotin yöllinen vieras ei olekaan hänen kuollut veljensä — vaan jotain paljon pahempaa.

Koko elämänsä lapsuudesta asti jakaneiden pelisuunnittelijanaisten ystävyys alkaa rakoilla toisen kaihotessa takaisin nostalgiseen nuoruuteen, toisen avioliittoon ja ulkomaille. Kun vanhat kaunat nousevat pintaan larppipolttareissa, on aika selvittää kuka elää kenenkin unelmaa.

Sitten viime Napiksen on elämä heitellyt sankareita, mutta jotkin asiat pysyvät. Tällä kertaa Napapiirillä juostaan perin vaikeasti löydettävän tofun perässä. Aikaa tofun hommaamiseen on vain vähän ja muutama muukin muuttuja tuo metsästykseen omat haasteensa, mutta mitäpä ei napapiiriläinen sankari tekisi rakkauden tähden.

Luonnonkatastrofeihin hurahtanut köyhä, Hamsteri-niminen luontokirjailija elää puuhuvilassaan maaseudulla yhdessä ainoan ystävänsä Minni-hiiren kanssa. Kylällä häntä pidetään hieman omituisena ja erityislaatuinen hän totta tosiaan onkin!

Kun naapuriin muuttaa veikkausvoiton saanut perhe, Hamsteri saa unelmiensa mahdollisuuden hamstraamiseen ja samalla muuttaa elämänhalunsa menettäneen kirjanpitäjä Rurikin, hänen vaimonsa Tellun sekä heidän lastensa elämän suunnan. Alkaa järjen rajat ylittävä hamstraaminen Hamsterin kuvitteleman ”kaikkien aikojen julmimman talven” varalta. Posketon hamstraus saa koko perheen elämän uusille, hilpeille urille ja Hamsterin unelmat näyttävät toteutuvan naapurin varastojen paisuessa hillittömiin mittasuhteisiin.

Elokuva perustuu Veikko Huovisen rakastettuun romaaniin Hamsterit (1957).

Mielensäpahoittajan arki rullaa tuttujen rutiinien mukaan: kevät on tullut ja varhaisperunasato kypsyy. Mielensäpahoittaja kuitenkin kolaroi rakkaan Eskorttinsa ja auto täytyy romuttaa. Uusi, nykyaikainen kulkuneuvo ei käy laatuun ja lähin Eskortti vuosimallia 1972 löytyy Saksasta. Kun Mielensäpahoittajan pojat kieltäytyvät auttamasta, on hänen matkustettava Saksaan yksin.

Mielensäpahoittaja tarvitsee Hampuriin saavuttuaan veljensä Tarmon apua. He eivät ole olleet tekemisissä vuosikymmeniin. Tarmo, joka on Mielensäpahoittajan täydellinen vastakohta, lupaa auttaa veljeään Eskortin etsinnässä. Auton etsinnän lomassa mutkaisen matkan varrella kaivetaan esiin veljesten väliset vanhat ja uudet kuopat.

16-vuotias Eveliina näkee sattumalta äitinsä suutelevan toista naista. Vanhempiensa eroa peläten hän päättää puuttua tilanteeseen, lupaa kysymättä ja keinoja kaihtamatta.

Eveliinan elämässä onnistumisen mittariksi muodostuu isän ja äidin pysyminen yhdessä. Hänen mielestään paras keino tuhota äidin avioliiton ulkopuolinen suhde ja lähentää vanhemmat uudelleen on vaikeuksiin joutunut teinitytär.

Niinpä Eveliina heittäytyy moniongelmaiseksi. Siinä sivussa panoksiksi joutuu muutaman muunkin elämä. Silti Eveliina varjelee suunnitelmaansa viimeiseen asti ja omat salaiset selviytymiskeinonsa on aikuisillakin — kunnes kupla puhkeaa.

Kolme miestä jatkaa iltaa baarissa, jonka kohtaloa pandemiarajoitukset uhkaavat. Baarimikko Heikki tarjoaa keskusteluapua ystävälleen, terveydenhoidon ensilinjassa työskentelevälle Ristolle, jolla on juuri päättynyt vaikea työvuoro. Ilta saa uuden käänteen, kun baariin pelmahtaa kännykkälaturia kaipaava muukalainen.

75-vuotias Inkerion lyönyt miestään Tapiotapaistinpannulla päähän ja suunnittelee tämän hautaamista puutarhaan. Loppuelämän mittainen vankeus odottaa, mutta ennen sitä olisi vielä hetki aikaa elää – vihdoin. Niinpä Inkerin on parasta lähteä nyt, kun on jo liian myöhäistä.

Isosiskojensa Railin ja Sylvin kanssa Inkeri suuntaa matkalle vapauteen. Reissussa tapahtuu kaikkea sitä, mitä Sylvi ei kehtaa edes ääneen sanoa, mutta totuuden torvi Raili mielellään toitottaa. Matkassa olevien mutkien kautta laitetaan uuteen uskoon niin menneisyyttä ja tulevaisuutta kuin perhe- ja parisuhteita. Perillä nuoruusmaisemissa paitsi päästetään irti, myös löydetään jotakin vuosien varrella kadonnutta.

Vanha ystäväpiiri kokoontuu viettämään nostalgista viikonloppua idyllisessä merenrantahuvilassa juhlistaen Mitzin yllätyssyntymäpäiviä – aivan kuin jo teini-iässä. Juhlat lähtevät heti väärille urille, kun sankari ei ilahdukaan yllätyksestä. Jännitteinen tilanne saa uuden käänteen, kun Mitzin paras ystävä Veronika tuo yllättäen paikalle uuden miesystävänsä Mikaelin, joka on ruotsalainen Hollywood-tähti.

Mitzi käynnistää seurapelin, joka saa ystävien vanhat voimasuhteet ja ihmissuhdepelit kärjistymään äärimmilleen. Tuttu ympäristö ja vanhat rituaalit saavat ystäväpiirin unohtamaan aikuisuutensa, ja harmittomiksi tarkoitetut paljastukset saavat heidät uudelleenarvioimaan sekä menneen että nykyisyyden.