Dokumenttielokuvat ja -sarjat

Voimaannuttava henkilökuva nuoresta naisesta, joka haluaa kansainväliseksi tähdeksi.

Virpi Suutarin uusi elokuva Havumetsän lapset pöllyttää raikkaalla tavalla käsityksiämme metsistä ja niiden suojelusta. Elokuvan nuoret päähenkilöt Ida, Minka, Otto, Ville ja Otso haluavat pelastaa Suomen metsät. Vastassaan heillä on metsäteollisuus ja kansallinen ideologia metsistä taloudellisen hyvinvoinnin perustana. Ovatko nuoret sankareita vai isänmaan pettureita puolustaessaan jäkäliä ja katoamassa olevia hömötiaisia?

Suutarin humaani metsäkertomus kuljettaa katsojansa lumoavalle luontomatkalle vanhojen havupuiden suojasta Aalistunturin huipulle, selluteollisuuden kabineteista Idan isoisä Taunon, entisen metsätyömiehen, kotisohvalle. Suomen ja suomalaisuuden kuvaajana ansioituneen Suutarin (mm. Aalto, Eedenistä pohjoiseen) elokuva ravistelee kohtaamaan hupenevan metsäluontomme kauneuden ja hädän.

Kymmenenvuotias Aida on autismin kirjon lapsi, jolla on niin kutsuttu epätasainen kykyprofiili. Hän on yhtäältä äärimmäisen kyvykäs, toisaalta aistiyliherkkyys ja sosiaalisten tilanteiden vaikeus tekevät aivan tavallisina pidetyistä tilanteista hänelle mahdottomia selvitä. Loputtoman tiedonhaluiselle lapselle ei ole tähän mennessä järjestynyt edes vakiintunutta peruskoulupaikkaa. Greta Thunbergin esimerkin innoittamana Aida kokee poliittisen herätyksen ja päättää korjata asiat, jotka tekevät autismin kirjon lasten elämästä vaikeaa.

Dokumenttielokuva seuraa nuoren, tanssia rakastavan romanin, Carmenin kasvutarinaa seitsemän vuoden ajan lapsuudesta aikuisuuteen.

Pohjoinen intohimo kertoo syrjäseutujen keski-ikäisten ukkomiesten salatusta seksuaalisuudesta sekä parisuhteen ja minäkuvan kriisiytymisestä, kun mies jää rysän päältä kiinni. Kuinka biseksuaalisuutensa kohdannut mies oppii olemaan totuudellinen ja uskollinen sekä itselleen, että kumppanilleen?

Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin on dokumenttielokuva yhtyeestä, joka muistetaan lyhyestä iästään huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomirockin bändeistä kautta aikojen. Elokuva kertoo paitsi yhtyeen 40-vuotisjuhlakonsertista ja siihen valmistautumisesta, mutta myös yhtyeen historiasta ja sen jäsenten kasvusta nuorisojulkkiksista aikuisiksi. Tämän elokuvan tarkoituksena on tallentaa pieni pala hyvin merkittävää suomalaista rockmusiikin historiaa, jossa yksi ympyrä sulkeutuu.

Suomeen emigroitunut espanjalainen elokuvantekijä palaa kotikaupunkiinsa Almadeniin Etelä-Espanjaan. Hän houkuttelee 11 nuorta osallistumaan elokuvalliseen kokeeseen. He sulkeutuvat kameran kanssa 11 päiväksi suljettuun kaivokseen, jossa 35 vuotta aiemmin paikalliset kaivostyöläiset järjestivät 11 päivää kestäneen lakon. Tarkoituksena on kunnioittaa aikoinaan suurta huomiota saanutta lakkoa ja tehdä aiheesta pienimuotoinen elokuva.

Parin päivän päästä ylhäältä kaupungista kuuluukin kummia. Paikalliset ovat alkaneet järjestää nuorten tempauksen johdosta mielenosoituksia, joissa – aivan kuin 35 vuotta aiemmin – vaaditaan köyhtyvälle maaseudulle parempia oloja. Poliitikot ja kaivosfirma huolestuvat. Pieni videoprojekti lähtee lapasesta ja nuoret alhaalla kaivoksessa alkavat väitellä siitä, kuinka tilanne ja siitä seurannut mediahuomio pitäisi käyttää hyödyksi. Osa haluaa jatkaa 11 päivää pitemmälle ja alkaa esittää paikallispoliitikoille vaatimuksia, osa halua keskeyttää kaiken, koska kyseessähän on elokuva eli fiktio. Vai onko?

Tee vain hyvää on elokuva ukrainalaisesta lääkäristä, Oksanasta, joka asuu Suomessa. Kun sota syttyy Ukrainassa Oksana ei tiedä mitä hänen tulisi tehdä. Suomessa Oksana ei saa toimia lääkärinä ja Ukrainassa hänelle olisi enemmän kuin tarvetta.

Toisen maailmansodan aikaisen tiedustelu-upseerin vaiettu menneisyys tulee ilmi, kun hänen pojanpoikansa, näyttelijä Joonas Saartamo alkaa tutkia isoisänsä Hannes Vehniäisen toimintaa kaukopartion johtajana. Tavatessaan erilaisia asiantuntijoita tutkimusmatkansa varrella Saartamolle avautuu uudenlainen kuva kaukopartioiden ratkaisevasta roolista sodassa. Hän oivaltaa myös, kuinka vahvasti isoisän sotakokemusten painolasti on siirtynyt sukupolvelta toiselle, vaikuttaen suoraan myös häneen.

Kiehtova dokumenttielokuva hyödyntää ennennäkemätöntä sota-arkistojen kuvamateriaalia ja kiteyttää koskettavalla ja kunnioittavalla tavalla sodankäynnin ja sotiemme veteraanien merkityksen paitsi Suomen itsenäisyydelle, myös jokaisen suomalaisen henkilökohtaiselle identiteetille.

Keski-ikäisen papin Late Mäntylän suuri unelma on näyttää itseltään. Häneltä puuttuu vain parta, joka ei kasva luonnostaan. Elokuvamaskeeraaja Kata opettaa Latea tekemään juuri sellaisen parran, joka muuttaa hänen elämänsä.