Nordisk Film

Ylennys mielessään Pasi ottaa vastaan tehtävän tehostaa vaneritehtaan toimintaa synnyinseudullaan. Asiat mutkistuvat, kun Pasi (Jussi Vatanen) kohtaa tehtaalla lapsuudenystävänsä Jannen (Hannes Suominen). Ennen kuin tehtaan kohtalo on selvillä, kuunnellaan metallia, tehdään politiikkaa, punnitaan ystävyys ja kohdataan menneisyys. Ehtii Pasi perustaa perheenkin Lindan (Sara Soulié) kanssa. Metsäjätti perustuu Miika Nousiaisen samannimiseen menestysromaaniin.

Vuosi 1915. Helene Schjerfbeck elää unohdettuna taiteilijana iäkkään äitinsä kanssa maaseudulla. Viimeisimmästä näyttelystä on kulunut jo vuosia, ja Helene on jatkanut maalaamista ainoastaan omasta intohimostaan. Kaikki muuttuu, kun taidekauppias löytää Helenen sekä tämän 159 upeaa maalausta – ja haluaa järjestää suuren yksityisnäyttelyn. Helenelle käänteentekevä hetki koittaa kuitenkin vasta kun hänet esitellään Einar Reuterille. Nuori Einar on metsänhoitaja, ja taiteen harrastajana Helenen töiden intohimoinen ihailija. Hänestä tulee Helenen uskottu ja myös rakastettu.

Viikon mittainen rippileiri keskellä kauneinta kesää ja nuoriso koolla. Itsevarma älykkö Aliisa, seurueensa keskipiste Jenna ja hiljainen ja herkkä Panu joutuvat leirillä vastatusten itsensä, muiden ja vähän järjestelmänkin kanssa. Vanhemmat ovat jossakin kaukana vaatimuksineen, odotuksineen ja juhlajärjestelyineen.

Innokas nuori pappi Tiina haluaa saada nuoret mukaan omaan riparikuplaansa. Kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita pelaamaan samoilla säännöillä, ja harras leiritunnelma on vain toiveunta. Kuka leirillä määrää ja mihin pitäisi uskoa? Entä kuka saa ja kenet? Jännitteet kasvavat, kun ihastumiset ja vihastumiset vuorottelevat järisyttävän viikon ajan. Jossakin vaiheessa jokaisen on luovuttava roolistaan ja nähtävä elämä uusin silmin.

Skimbagirls kertoo neljästä ystävyksestä jotka ovat nuoruusvuosista lähtien tavanneet vuosittain eri laskettelukohteissa. He kutsuvat itseään Skimbagirlseiksi, vaikka he eivät hiihdä metriäkään eikä heitä hyvällä tahdollakaan voi kutsua enää tytöiksi. Naiset kohtaavat jälleen, kun Emma on menossa naimisiin viidettä kertaa.

Helsinki, 1945. Sodan päättyminen antaa taidemaalari Tove Janssonille taiteellista ja sosiaalista vapautta. Hänen epäsovinnainen elämäntapansa – nykytaide, huimaavat juhlat ja avoin suhde naimisissa olevan poliitikon kanssa – eivät ole kuvanveistäjäisän mieleen. Toven vapaudenkaipuu joutuu koetukselle, kun hän tapaa teatterijohtaja Vivica Bandlerin. Rakkaus Vivicaa kohdaan on sähköistävää ja kaikennielevää, mutta Tove alkaa ymmärtää, että hänen tulisi saada sille vastakaikua.

Kun Tove kamppailee tunteidensa kanssa, hänen uransa saa yllättävän käänteen. Toven taiteelliset unelmat liittyvät maalauksiin, mutta yhtäkkiä sivuprojektina alkaneet työt alkavat elää omaa elämäänsä. Ne ovat melankolisia, vangitsevia tarinoita, joita Tove kertoi pelokkaille lapsille pommisuojissa. Muumien seikkailut saivat vaikutteita Toven omasta elämästä, ja ne tuovat hänelle kansainvälistä tunnettuutta sekä taloudellisen riippumattomuuden. Päivittäinen sarjakuva, teatterinäytelmä ja muumien tarinat ihastuttavat ympäri maailmaa.

Kun Tove alkaa löytää taiteilijan identiteettinsä, hänen täytyy samalla löytää itsensä – mutta rakkaus Vivicaa kohtaan on todellisen vapauden tiellä.

Dokumentti kertoo Jere Karalahden karun ja omalla tavallaan järkyttävän tarinan sekä paljastaa peliurasta ja sen taustoista seikkoja, joita ei ole kerrottu aiemmin. Juuso Syrjän ohjaamaan elokuvaan on haastateltu Jeren lisäksi yli 50 henkilöä, hänen perhettään, valmentajiaan, toimittajia, kanssapelaajia, poliiseja, lääkäreitä ja lapsuudenkavereita, Jeren mukaan aitoja lapsuudenystäviä kotikulmilta Helsingin Tapulikaupungista.

Kiljuset! kertoo mekkaloivasta mutta hyväsydämisestä perheestä, joka pitää yhtä vaikka mitä tapahtuisi – ja vaikka mitä tapahtuu. Perheen kaksospoikien syntymäpäivä kuljettaa Kiljuset Helsinkiin, jossa Pulla-koira vaihtuu vahingossa presidentin koiran kanssa päittäin aiheuttaen yleishälytyksen. Pojat Mökö ja Luru singahtavat pelastamaan Pullaa samalla kun pelottomat Isä ja äiti Kiljunen ottavat kaupungin haltuun maalta, mereltä ja ilmasta käsin.

Kikka! on musiikkia pursuva elokuva artisti Kikasta ja aikakaudesta, jolloin Suomi oli matkalla lamasta kohti nousukautta. Kikka! on elokuva viihdetaiteilijasta ja laulajasta, joka rakasti esiintyä ja antoi iloa muille, vaikka hänen taiteilijuuttaan kyseenalaistettiin.

Kosmetiikkamyyjä Kirsi Viilonen haaveilee tähtiartistin urasta. Kun Kirsi tutustuu DJ ja radiotoimittaja Paulaan, päättää hän antautua kokonaan laulajaunelmalleen. Paula tunnistaa Kirsissä tähden ainekset ja yhdessä he hankkivat hänellä levytyssopimuksen. Kikka on syntynyt. Kikan ura lähtee jyrkkään nousukiitoon, kun hänen nänninsä vilahtaa tahattomasti Jukebox-ohjelmassa. Kikasta tulee välittömästi koko maan tuntema julkkis ja yksi Suomen myydyimmistä naisartisteista.

Kolmekymppiset kaksoset Jenna ja Joni saavat tietää, että heidän isällään on kolmaskin lapsi. Sisko Jóna asuu Islannissa.

Sisarusten tapaaminen mullistaa jokaisen maailman, ihmissuhteet ja tulevaisuuden. Kunkin etsiessä omalle elämälleen merkitystä, aaltoillaan yhden isän, kahden kotimaan ja kolmen aikuisen sisaruksen välillä yhdistymisestä erkaantumiseen ja takaisin.

Vuosien mittaan sisarukset kohtaavat itsensä ja toisensa, samanlaisuutensa ja erilaisuutensa.

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen aikuistunut Mariia tulee vierailulle lapsuudenkotiinsa äitinsä luokse. Hän palaa muistoissaan nuoruutensa kesään. Mariia muistelee kun keväällä 1986 hämäläiseen pikkukylään saapuu tyttö nimeltä Mimi, joka saa teini-ikäisen Mariian elämän hetkeksi täyteen valoa. Ensirakkauden kasarikesään palatessa, Mariian on päästettävä irti syyllisyydestä sekä annettava anteeksi muillekin kuin itselleen.

Valoa valoa valoa on Inari Niemen ohjaama monitasoinen draamaelokuva ensirakkaudesta, sen häikäisevästä valosta ja elämänpituiseksi venyneistä varjoista. Se perustuu kirjailija Vilja-Tuulia Huotarisen palkittuun romaaniin, johon käsikirjoittaja Juuli Niemi on tuonut aikuisen Mariian näkökulman.