Nordisk Film

Komedia kertoo pariskunnasta, joka perii unelmiensa talon ja joutuu keskelle kaikkien aikojen remonttisoppaa. Sortuvatko unelmat, kun emännällä on suuret suunnitelmat ja isännän taidot eivät tunnu riittävän?

Jokaisen vanhemman pahin painajainen on vasta alkusoittoa Rachelin koettelemuksille, kun lapsensa auto-onnettomuudessa menettänyt perhe päättää muuttaa syrjäiseen Suomeen aloittaakseen elämänsä alusta. Ulkomaailmasta eristäytyneessä rajakylässä perheen on tarkoitus keskittyä elossa selvinneen kaksospojan Elliotin toipumiseen.

Pian muuton jälkeen Elliotin käytös saa kuitenkin yhä pimeämpiä ja synkempiä piirteitä. On kuin jokin olisi saanut Elliotista otteen, uskotellen olevansa hänen kuollut veljensä. Lopulta äidille valkenee, että Elliotin yöllinen vieras ei olekaan hänen kuollut veljensä — vaan jotain paljon pahempaa.

Luonnonkatastrofeihin hurahtanut köyhä, Hamsteri-niminen luontokirjailija elää puuhuvilassaan maaseudulla yhdessä ainoan ystävänsä Minni-hiiren kanssa. Kylällä häntä pidetään hieman omituisena ja erityislaatuinen hän totta tosiaan onkin!

Kun naapuriin muuttaa veikkausvoiton saanut perhe, Hamsteri saa unelmiensa mahdollisuuden hamstraamiseen ja samalla muuttaa elämänhalunsa menettäneen kirjanpitäjä Rurikin, hänen vaimonsa Tellun sekä heidän lastensa elämän suunnan. Alkaa järjen rajat ylittävä hamstraaminen Hamsterin kuvitteleman ”kaikkien aikojen julmimman talven” varalta. Posketon hamstraus saa koko perheen elämän uusille, hilpeille urille ja Hamsterin unelmat näyttävät toteutuvan naapurin varastojen paisuessa hillittömiin mittasuhteisiin.

Elokuva perustuu Veikko Huovisen rakastettuun romaaniin Hamsterit (1957).

Mielensäpahoittajan arki rullaa tuttujen rutiinien mukaan: kevät on tullut ja varhaisperunasato kypsyy. Mielensäpahoittaja kuitenkin kolaroi rakkaan Eskorttinsa ja auto täytyy romuttaa. Uusi, nykyaikainen kulkuneuvo ei käy laatuun ja lähin Eskortti vuosimallia 1972 löytyy Saksasta. Kun Mielensäpahoittajan pojat kieltäytyvät auttamasta, on hänen matkustettava Saksaan yksin.

Mielensäpahoittaja tarvitsee Hampuriin saavuttuaan veljensä Tarmon apua. He eivät ole olleet tekemisissä vuosikymmeniin. Tarmo, joka on Mielensäpahoittajan täydellinen vastakohta, lupaa auttaa veljeään Eskortin etsinnässä. Auton etsinnän lomassa mutkaisen matkan varrella kaivetaan esiin veljesten väliset vanhat ja uudet kuopat.

Vanha ystäväpiiri kokoontuu viettämään nostalgista viikonloppua idyllisessä merenrantahuvilassa juhlistaen Mitzin yllätyssyntymäpäiviä – aivan kuin jo teini-iässä. Juhlat lähtevät heti väärille urille, kun sankari ei ilahdukaan yllätyksestä. Jännitteinen tilanne saa uuden käänteen, kun Mitzin paras ystävä Veronika tuo yllättäen paikalle uuden miesystävänsä Mikaelin, joka on ruotsalainen Hollywood-tähti.

Mitzi käynnistää seurapelin, joka saa ystävien vanhat voimasuhteet ja ihmissuhdepelit kärjistymään äärimmilleen. Tuttu ympäristö ja vanhat rituaalit saavat ystäväpiirin unohtamaan aikuisuutensa, ja harmittomiksi tarkoitetut paljastukset saavat heidät uudelleenarvioimaan sekä menneen että nykyisyyden.

Ylennys mielessään Pasi ottaa vastaan tehtävän tehostaa vaneritehtaan toimintaa synnyinseudullaan. Asiat mutkistuvat, kun Pasi (Jussi Vatanen) kohtaa tehtaalla lapsuudenystävänsä Jannen (Hannes Suominen). Ennen kuin tehtaan kohtalo on selvillä, kuunnellaan metallia, tehdään politiikkaa, punnitaan ystävyys ja kohdataan menneisyys. Ehtii Pasi perustaa perheenkin Lindan (Sara Soulié) kanssa. Metsäjätti perustuu Miika Nousiaisen samannimiseen menestysromaaniin.

Vuosi 1915. Helene Schjerfbeck elää unohdettuna taiteilijana iäkkään äitinsä kanssa maaseudulla. Viimeisimmästä näyttelystä on kulunut jo vuosia, ja Helene on jatkanut maalaamista ainoastaan omasta intohimostaan. Kaikki muuttuu, kun taidekauppias löytää Helenen sekä tämän 159 upeaa maalausta – ja haluaa järjestää suuren yksityisnäyttelyn. Helenelle käänteentekevä hetki koittaa kuitenkin vasta kun hänet esitellään Einar Reuterille. Nuori Einar on metsänhoitaja, ja taiteen harrastajana Helenen töiden intohimoinen ihailija. Hänestä tulee Helenen uskottu ja myös rakastettu.

Viikon mittainen rippileiri keskellä kauneinta kesää ja nuoriso koolla. Itsevarma älykkö Aliisa, seurueensa keskipiste Jenna ja hiljainen ja herkkä Panu joutuvat leirillä vastatusten itsensä, muiden ja vähän järjestelmänkin kanssa. Vanhemmat ovat jossakin kaukana vaatimuksineen, odotuksineen ja juhlajärjestelyineen.

Innokas nuori pappi Tiina haluaa saada nuoret mukaan omaan riparikuplaansa. Kaikki eivät ole kuitenkaan valmiita pelaamaan samoilla säännöillä, ja harras leiritunnelma on vain toiveunta. Kuka leirillä määrää ja mihin pitäisi uskoa? Entä kuka saa ja kenet? Jännitteet kasvavat, kun ihastumiset ja vihastumiset vuorottelevat järisyttävän viikon ajan. Jossakin vaiheessa jokaisen on luovuttava roolistaan ja nähtävä elämä uusin silmin.

Skimbagirls kertoo neljästä ystävyksestä jotka ovat nuoruusvuosista lähtien tavanneet vuosittain eri laskettelukohteissa. He kutsuvat itseään Skimbagirlseiksi, vaikka he eivät hiihdä metriäkään eikä heitä hyvällä tahdollakaan voi kutsua enää tytöiksi. Naiset kohtaavat jälleen, kun Emma on menossa naimisiin viidettä kertaa.

Helsinki, 1945. Sodan päättyminen antaa taidemaalari Tove Janssonille taiteellista ja sosiaalista vapautta. Hänen epäsovinnainen elämäntapansa – nykytaide, huimaavat juhlat ja avoin suhde naimisissa olevan poliitikon kanssa – eivät ole kuvanveistäjäisän mieleen. Toven vapaudenkaipuu joutuu koetukselle, kun hän tapaa teatterijohtaja Vivica Bandlerin. Rakkaus Vivicaa kohdaan on sähköistävää ja kaikennielevää, mutta Tove alkaa ymmärtää, että hänen tulisi saada sille vastakaikua.

Kun Tove kamppailee tunteidensa kanssa, hänen uransa saa yllättävän käänteen. Toven taiteelliset unelmat liittyvät maalauksiin, mutta yhtäkkiä sivuprojektina alkaneet työt alkavat elää omaa elämäänsä. Ne ovat melankolisia, vangitsevia tarinoita, joita Tove kertoi pelokkaille lapsille pommisuojissa. Muumien seikkailut saivat vaikutteita Toven omasta elämästä, ja ne tuovat hänelle kansainvälistä tunnettuutta sekä taloudellisen riippumattomuuden. Päivittäinen sarjakuva, teatterinäytelmä ja muumien tarinat ihastuttavat ympäri maailmaa.

Kun Tove alkaa löytää taiteilijan identiteettinsä, hänen täytyy samalla löytää itsensä – mutta rakkaus Vivicaa kohtaan on todellisen vapauden tiellä.