”Vammaisen henkilön osallistuminen elokuvanäytökseen ei saa olla erillinen ohjelmanumero” – elokuvateatterien saavutettavuus lisää yhdenvertaisuutta

Elokuvan saavutettavuusfoorumin pitkällisen työn tuloksena suomalaisille elokuvateattereille on saatavilla laaja-alainen ohje saavutettavuudesta. Foorumissa on mukana elokuva-alan organisaatioita, vammaisjärjestöjä ja niiden kulttuurijärjestöjä sekä Kulttuuria kaikille -palvelu.

Kirjoittaja: Marjo Pipinen
Kuvat: Kino Tapiola

”Kokonaisvaltainen esteettömyys ja saavutettavuus on yhdenvertaisuuden lähtöedellytys. Kaikilla on oikeus kulttuuriin,” toteaa Kynnys ry:n tiedottaja Sanni Purhonen. Foorumissa mukana oleva Kynnys ry on vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö, joka järjestää muun muassa Kynnyskino-elokuvafestivaalia.

Purhonen on myös elokuvakriitikko ja liikuntavammainen. ”Erityisesti esteettömyyden puolesta käyttäjänä toivoisin vielä laajempaa lähestymistapaa. Esteettömyys on toteutettu aika kosmeettisella tasolla, jos salissa on 1–2 pyörätuolipaikkaa ylhäällä tai alhaalla. Saleja olisi kuitenkin mahdollisuus toteuttaa kokonaisvaltaisesti esteettömämmin, jos esimerkiksi nouseva katsomo ei tarkoittaisi aina portaita,” hän sanoo.

”Pääsääntöisesti jos esimerkiksi isompi ryhmä liikuntaesteisiä tai vaikka pariskunta haluaa mennä yhdessä elokuviin, se ei välttämättä ole edelleenkään mahdollista.” Purhosen toive on selkeä: ”Ei omia karsinoita vammaisille henkilöille vaan kokonaisvaltaista ja hyvin suunniteltua esteettömyyttä, joka sopii ihan kaikille.”

Espoolaisessa Kino Tapiolassa on hyödynnetty elokuvasäätiön laitehankinta- ja kunnostustukea saavutettavuuden edistämiseen. ”Kino Tapiolassa saavutettavuutta on edistetty ennen kaikkea remontoimalla aulaamme esteetön wc, mikä oli mahdollista Suomen elokuvasäätiön tuella – kiinteistön omistaja nimittäin kieltäytyi osallistumasta kuluihin millään tavalla”, kertoo teatteripäällikkö Hannele Marjavaara. ”Esteettömän wc:n saaminen oli meille elintärkeää, sillä nyt koko tilamme on esteetön.”

Rakennetun ympäristön esteettömyyden lisäksi ohjeessa saavutettavuutta käsitellään laaja-alaisesti. Erityisasiantuntija Aura Linnapuomi Kulttuuria kaikille -palvelusta kiittelee: ”Ohje tuo monelta kannalta asioita esiin hyvin tiiviissä muodossa. Toivottavasti se helpottaa teattereiden käytännön työtä osallistumisen esteiden poistamisessa.” Kulttuuria kaikille -palvelu edistää osallistumiselle avoimia ja monenlaisia yleisöjä ja tekijöitä huomioivia kulttuuripalveluja sekä tarjoaa tietoa ja työkaluja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden, moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Linnapuomi mainitsee muista saavutettavuutta edistävistä toimista myös esimerkiksi sen, että vammaisen henkilön avustajan lippu olisi ilmainen. ”Museoliittokin suosittelee sitä jäsenmuseoilleen.”

Tekstityksiä tarvitaan paremmin tarjolle

Saavutettavuusfoorumissa mukana ollut Kuuloliitto suosittelee elokuvateattereita ottamaan tavoitteellisemmin uusia yleisöjä vastaan. Kuuloliiton asiantuntija Sami Virtanen huomauttaa, että suomalaiset elokuvat ovat tarpeettomasti jääneet paitsioon: ”Kotimaiset elokuvat olleet pitkän aikaa kuulovammaisten elokuvaystävien tavoittamattomissa, koska elokuvista on puuttunut suomenkieliset tekstitykset. Tästä syystä moni on turvautunut kansainvälisiin elokuviin, koska niissä on aina automaattisesti tekstitys. Tämä asetelma ei ole ollut kotimaisille elokuville eduksi, kun rajataan pois potentiaaliset ja laajemmat katsojaryhmät.”

Elokuvateatterit päättävät itse, mitkä näytökset ovat tekstitettyjä, ja niitä on Kuuloliiton näkemyksen mukaan edelleen verrattain vähän.

Verkkotuottaja Heidi Koivisto Robertson Kuurojen Liitosta iloitsee, että myös hyvät esitysajat on mainittu ohjeessa: ”Asiakaskokemuksemme kannalta tärkeintä on, että tekstitettyjä näytöksiä on saatavilla riittävästi myös prime time -aikana eikä vain sen ulkopuolella. Toivomme, että Suomessa vältytään ilmiöltä, joka esimerkiksi Iso-Britanniassa on aiheuttanut mielipahaa: osa teattereista ajoittaa tekstitetyt näytökset arkiviikolle virka-aikaan, jotta ne eivät vain ’häiritsisi’ heitä, jotka eivät tekstitystä tarvitse.”

Tekstitysten ja näkövammaisille tarkoitettujen kuvailutulkkauksien laatua seurataan keräämällä palautetta ja puuttumalla tarvittaessa epäkohtiin. Ohjeessa on linkit palautelomakkeisiin.

Tiedon jakaminen on tärkeää

Saavutettavuus tulisi huomioida myös elokuvateatterin viestinnässä: verkkosivuilla pitäisi olla tarkasti kuvailtuna tiedot teatterin saavutettavuudesta ja tiedot tekstitetyistä näytöksistä. Tavoitteena on, että jokainen katsoja tuntee olevansa yhdenvertaisesti tervetullut elokuvateatteriin ja tuntee olonsa turvalliseksi. ”Vammaisen henkilön osallistuminen elokuvanäytökseen ei saa olla erillinen ohjelmanumero,” sanoo Kynnys ry:n kulttuurisihteeri Taru Perälä.

Myös asiakaspalvelussa on hyvä huomioida monenlaiset asiakkaat. Henkilökunta olisi hyvä perehdyttää, jotta heillä on valmius toimia erilaisten asiakkaiden kanssa. Kuurojen Liiton Koivisto Robertson huomauttaa lisäksi: ”Kehitystoiveena esitämme, että elokuvateattereiden asiakaspalveluun saisi yhteyden myös tekstimuodossa – ei vain puhelimitse, mikä ei kuuroille ole saavutettava. Verkkosivuilla voisi olla esimerkiksi chat, jonka kautta asiakaspalvelijaan saisi reaaliajassa yhteyden.”

Aura Linnapuomi muistuttaa myös, että ohje ei ole päätepiste saavutettavuustyölle: ”Toivottavasti keskustelu jatkuu elokuvateattereihin liittyvien kysymysten lisäksi myös elokuva-alan opetuksen ja elokuvatuotantojen moninaisuuden ja saavutettavuuden ympärillä. Jatkossa olisi tärkeää tunnistaa yhä paremmin asioita, jotka estävät ja edistävät alalle pääsyä ja siellä työskentelyä esimerkiksi toimintarajoitteisten henkilöiden ja muiden vähemmistöjen kannalta. Keskeistä on myös jatkaa sen kysymistä, kenen ääni elokuvissa kuuluu, kuka näkyy ja miten?”

Elokuvan saavutettavuusfoorumi kannustaa jokaista teatteria tekemään oman saavutettavuussuunnitelmansa. Suunnitelman tekemisessä ovat avuksi vammaisjärjestöt sekä erilaiset kulttuurin saavutettavuutta ja vammaisyhteisöjen kulttuuritoimintaa edistävät järjestöt. Ohjeen lopussa on linkkejä lisäresursseihin.

Elokuvateatterien saavutettavuusohje on saatavilla ilmaiseksi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi alla olevista linkeistä sekä Vastuullisuus-sivultamme.

Saavutettavuusohje elokuvateattereille (pdf)
Tillgänglighetsanvisning för biografer (pdf)
Accessibility Guide for Cinemas (pdf)

Foorumiin osallistuivat 2017–2020 Suomen elokuvasäätiö, Suomen Filmikamari ry, Suomen elokuvatoimistojen liitto ry (SEL), Suomen elokuvateatteriliitto – SEOL ry, Elokuvatuottajat ry, Finnkino, Atlantic Film, Kuuloliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Kynnys ry, Näkövammaisten liitto ry, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry ja Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry.