Työturvallisuus ja työssä jaksaminen etusijalle myös av-alalla

Työssä jaksamisen, mielenterveyden ja turvallisen työympäristön kysymykset ovat nousseet viime vuosina kansainvälisesti keskusteluun elokuva- ja televisioalalla. Myös Suomessa on kehitetty työkaluja, joilla edistetään alan turvallisempaa, hyvinvointia edistävää työskentelykulttuuria.

Koonnut: Marjo Pipinen. Artikkelissa on hyödynnetty Kaisa-Maria Salmisen tekemää taustatyötä. Kuvat: Sami Kuokkanen 2020.

2020-luvun alussa koronapandemia pakotti tarkastelemaan myös av-tuotantojen käytäntöjä terveysnäkökulmasta aivan eri mittakaavassa kuin aiemmin. Jo aiemmin seksuaalista häirintää paljastanut #metoo avasi keskustelua työturvallisuudesta, jaksamisesta ja työhyvinvoinnista av-alalla. Teemat ovatkin näkyneet kansainvälisessä lehdistössä ja industry-tapahtumien lavoilla jo pitkään.

Elokuvasäätiö on ollut mukana monessa hankkeessa edistämässä hyvinvoivaa alaa: Viime vuosina olemme muun muassa julkaisseet intiimikohtausten kuvaamiseen liittyviä ohjeistuksia sekä olleet työryhmissä laatimassa niin taide- ja kulttuurialan eettistä ohjeistoa kuin luovien tuotantojen työturvallisuusmateriaaleja. Elokuvasäätiön myöntämällä muun elokuvakulttuurin edistämisen tuella on edistetty muun muassa WIFT Finlandin kehittämää tasa-arvotyökalua sekä Pearsonic Oy:n tulevaa opasta ampuma-aseiden käytöstä ja käsittelystä av-tuotannoissa.

Tähän artikkeliin on koottu resursseja, joilla tuotannoissa voidaan parantaa av-alalla työskentelevien hyvinvointia. Lopussa on myös lista linkkejä teksteihin, joissa aihetta syvennetään eri näkökulmista.

Työhyvinvoinnin erityishaasteet av-alalla

”Taidealan työtä tehdään intohimolla, työhön laitetaan osa sydäntä ja sielua. Työväline on oma minä, oma mieli ja oma ruumis; on vaikea erottaa työroolia, henkilökohtaista persoonaa ja taiteilijuutta toisistaan.

Samalla kuulen myös taiteilijoiden ja muiden taidealalla työskentelevien usein puhuvan siitä, että taidealan työssä on ihan samat työelämän lainalaisuudet kuin missä tahansa työssä. (…) Sen rinnalla esiintyy usein ajatus, että taidetyön erityisyyden korostaminen voi näyttäytyä itse asiassa työhyvinvoinnin ja työkyvyn kannalta vahingollisena.”

– Heli Ansio, ”Miten tukea työkykyä taidealalla?”, Temen verkkosivut 2.5.2023

Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan työhyvinvointi koostuu työstä ja sen mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta sekä hyvinvoinnista. Hyvin voivat työntekijät ovat sitoutuneita ja tuottavia ja edistävät koko työyhteisön hyvinvointia. Av-alan projektiluontoisuus ja intensiiviset työskentelyjaksot tuovat omia haasteita työhyvinvoinnista huolehtimiselle. Kulttuurialan julkisen tuen epävarmuus luo lisähaasteita. Ennakkosuunnittelulla on suuri merkitys.

Alan käytäntöjä selkeyttänee jatkossa se, että kesäkuussa Suomessa elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus vahvistettiin yleissitovaksi. Se tarkoittaa, että kaikkien alalla toimivien työnantajien on noudatettava jatkossa työehtosopimusta. Kaikilla alan työntekijöillä on jatkossa samat työnteon vähimmäisehdot.

Tutustu työehtosopimukseen (finlex.fi)

Iso-Britanniassa Film and TV Charity UK -organisaatio on tehnyt tutkimuksia elokuva- ja tv-alalla työskentelevien voinnista. Pandemian vaikutukset ovat nähtävissä tutkimustuloksissa: vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan 78 % kertoi alan intensiivisyyden vaikuttaneen negatiivisesti omaan mielenterveyteensä, kun kaksi vuotta aiemmin näin koki 63 % vastaajista. Lisäksi tuossa vuoden 2021 tutkimuksessa vain 10 % vastaajista koki, että alalla työskentely tukee henkistä hyvinvointia ja jopa 57 % elokuva- ja tv-alan ammattilaisista oli kokenut työpaikalla syrjintää, kiusaamista tai häirintää kuluneen vuoden aikana.

Film and TV Charity UK lanseerasi viime vuonna The Whole Picture Toolkit -sivuston, jonka tarkoituksena on tarjota av-alan tuotannoille työkaluja mielenterveyden edistämiseen. Sivustolla mielenterveyttä edistävä tuotanto määritellään sellaiseksi, jossa työntekijät kokevat itsensä kuulluksi ja tuetuksi, jossa he saavat tarvittavan perehdytyksen ja työkalut työnsä suorittamiseen ja jossa heillä on hyvä olo työskennellä. Työn vaatimukset ovat kohtuulliset ja jokainen ymmärtää omat vastuunsa. Myös päätöksistä viestimiseen panostetaan ja työntekijöille annetaan mahdollisuus vaikuttaa niihin etukäteen.

The Whole Picture Toolkitissä paneudutaan myös kiusaamisen, rasismin ja häirinnän vähentämiseen tuotannoissa, sillä nämä vaikuttavat erittäin haitallisesti yksilöiden mielenterveyteen. Suomessa Näyttelijäliitto on tutkinut alalla esiintyvää syrjintää ja rasismia, jota selvityksen mukaan Suomessa ei edelleenkään tunnisteta ja jonka selvittämiseen ei ole toimintamalleja. Elokuvasäätiön tilaamassa Cuporen tutkimuksessa (pdf) vuodelta 2020 selvitettiin alalle valmistuneiden työllistymistä ja havaittiin, että alalla on tietyissä ammateissa sukupuolittuneisuutta ja että naisvastaajat kokivat sukupuoleen liittyvää syrjintää huomattavasti miesvastaajia enemmän.

Elokuvasäätiön Vastuullisuus elokuva-alalla -sivu

Kuva: Sami Kuokkanen

Taide- ja kulttuurialan eettiset ohjeet lanseerattu

Tänä vuonna on julkaistu taide- ja kulttuurialan eettiset ohjeet, jotka opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artisilta. Myös elokuvasäätiötä haastateltiin ohjeistusta laadittaessa.

Ohjeistoa suositellaan noudatettavaksi soveltuvin ja kutakin taidealaa, toimijaa ja tilannetta koskevin osin lainsäädännön ohella. Se jakautuu neljään osaan: taiteen vapaus ja vastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen sekä työskentely. Sivustolla on myös kyselylomake, jonka kautta voi kertoa kohtaamastaan epäeettisestä kohtelusta tai toiminnasta ja jota käytetään ohjeiston kehittämiseen.

Luoviin tuotantoihin kehitetty Työturvallisuuskortti tulossa

Työturvallisuuskeskuksen hallinnoimaa Työturvallisuuskorttikoulutusta on viime vuosina kehitetty niin, että toimialojen erityispiirteitä voidaan ottaa huomioon alakohtaisten räätälöityjen lisämateriaalien avulla. Elokuvasäätiökin oli mukana tuottamassa luovien tuotantojen työturvallisuuteen painottuvaa aineistoa yhdessä alan liittojen ja toimijoiden kanssa vuosien 2022–2023 aikana. Materiaali on nyt valmistumassa, ja alakohtaisen koulutuksen pilotointi toteutetaan Ylellä 24.10. Vuoden 2024 alussa alkaa kouluttajaverkoston rakentaminen.

Työturvallisuuskortti on valtakunnallinen yhdenmukainen koulutus yhteisen työpaikan työturvallisuusasioiden perehdyttämiseksi. Työturvallisuuskortin ovat kehittäneet alkujaan suomalaiset teollisuusyritykset yhdessä työmarkkinajärjestöjen, vakuutusalan ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Viisi vuotta voimassa olevan Työturvallisuuskortin saanti edellyttää työturvallisuuskorttikurssin hyväksyttyä suorittamista. Koulutus voidaan järjestää yrityksen tilaamana koulutuksena tai kurssilaiset osallistuvat avoimeen koulutukseen.

Kuva: Sami Kuokkanen

Työturvallisuuskorttikäytännön tavoitteena on mm. parantaa käytännön yhteistoimintaa yhteisillä työpaikoilla tilaaja- ja toimittajayritysten välillä, vähentää eri tilaajien antamaa päällekkäistä koulutusta sekä pyrkiä vähentämään työtapaturmia, vaaratilanteita ja haitallista kuormittumista. Luovien tuotantojen koulutusmateriaalissa käsitellään mm. luovien tuotantojen työn ja työympäristön erityispiirteitä ja vastuiden jakaantumista, tuotannon suunnittelua, tehoste-, väkivalta ja taistelukohtauksien toteuttamista, työkuormituksen ja -ajanhallintaa, hyvää työkäyttäytymistä, seksuaalista ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisyä ja käsittelyä sekä väkivalta-, seksi- ja alastonkohtausten turvallista toteuttamista.

Työturvallisuuskortin verkkosivut

Lakisääteinen vakuuttamisvelvollisuus ei saa unohtua

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvonnassa on huomattu, että vakuuttamisvelvollisuuden tunnistaminen on työnantajille toisinaan haastavaa, myös av-alalla. Lain mukaan lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on otettava työntekijöille, kun työnantaja maksaa tai on sopinut maksavansa kalenterivuoden aikana teettämästään työstä palkkaa yli 1400 euroa. Euromäärä on työnantaja- ja kalenterivuosikohtainen. Kaikki työnantajan kalenterivuoden aikana maksamat palkat lasketaan yhteen. Työntekijöiden lukumäärällä tai työn kestolla ei ole merkitystä.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on otettava, vaikka työtä tehtäisiin satunnaisesti ja muutamia tunteja kerrallaan. Vakuutus ei tule automaattisesti voimaan maksamalla palkkaa palkanmaksuohjelmalla. Vakuuttamisvelvollisuus on, vaikka työntekijä olisi alle 16-vuotias tai yli 68-vuotias tai hän työskentelisi päätoimessa toisessa yrityksessä. Määräaikaiset kesätyöntekijät tulee siis myös vakuuttaa.

Työnantajan on otettava vakuutus ennen työn aloittamista, vakuutusta ei voi ottaa takautuvasti.

Tapaturmavakuutuskeskus valvoo, että työnantajat täyttävät lakisääteisen vakuuttamisvelvollisuutensa hyödyntäen tulorekisteri-ilmoituksia. Jos vakuutus on jäänyt puuttumaan, työnantaja velvoitetaan maksamaan vakuutusmaksua vastaavan maksun lisäksi myös laiminlyöntimaksun, vaikka vakuutus puuttuisi tietämättömyyden takia. Laiminlyöntimaksu on pienempi, jos työnantaja itse ilmoittaa vakuutuksen puuttumisen TVK:lle.

Resursseja

Työturvallisuuskeskuksen aineistot elokuva- ja tv-tuotantoalan työhyvinvoinnin erityispiirteistä

Lisätietoa työntekijöiden työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta, Tapaturmavakuutuskeskus

Taide- ja kulttuurialan eettiset ohjeet

Ohjeistus seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn elokuva- ja tv-alalla (pdf)

Ohjeistus intiimikohtausten tekemiseen kameratyöskentelyssä (pdf)

Sosiaali- ja terveysministeriön sivut työhyvinvoinnista

Brittiläinen The Whole Picture Toolkit -sivusto mielenterveyden edistämiseen av-alalla

Artikkeleita

Työterveyslaitoksen tutkija Heli Ansion artikkeli ”Miten tukea työkykyä taidealalla?”, Temen verkkosivut 2.5.2023. Sisältää ehdotuksia työhyvinvoinnin tukemiseksi taidealalla sekä linkkejä jo olemassa oleviin resursseihin.

SET ry:n julkaiseman Lehtiset-median numerossa 2/2022 on artikkeleita työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen liittyen.

Näyttelijäliiton selvitys: alalla rasismia ja syrjintää 19.9.2022

Theo Rintoulin vieraspuheenvuoro ”The film production sector must adopt kinder working conditions for all – especially those with disabilities” Screen Dailyssa 21.7.2023

K.J. Yossmanin artikkeli “Film and TV Charity Unveils Mental Health Toolkit” Varietyssa 15.3.2022

Brittiläisen Film and TV Charityn raportti “Mental Health in the Film and TV Industry after Covid” (pdf) vuodelta 2021

Nick Vivarellin artikkeli ”Locarno StepIn: 5 Takeaways on Envisaging a Healthier Workplace in the Film Industry” Varietyssa 7.8.2021

Canadian Cinema Editorsin podcast jakso 45 “Mental Health with Rebecca Day” maaliskuu 2021, keskittyy erityisesti dokumentaristien näkökulmaan.

Manori Ravindranin artikkeli ”U.K. Film & TV Industry Faces Mental Health Crisis: ‘Seismic Shifts Need to Happen’” Varietyssa 12.2.2020

Cullinsin, Penerin ja Ritmanin artikkeli ”Hollywood’s Mental Health Reckoning Has Arrived” The Hollywood Reporterissa 15.1.2020

Wendy Mitchellin artikkeli ”Why the film industry needs to open up about mental health” Screen Dailyssa 18.12.2019