Suomalainen elokuva saavuttaa Iranin valkokankaat
Suomen Teheranin suurlähetystö ja Suomen elokuvasäätiö järjestävät yhdessä suomalaisen elokuvan viikon 27.9.–4.10. Iranissa. Elokuvia näytetään Iranin kolmessa suurimmassa kaupungissa, eli Teheranissa, Mašhadissa ja Isfahanissa. Kaupungeissa esitetään suomalaisia nykyelokuvia, klassikoita ja lyhytelokuvia.
Suomen elokuvasäätiö järjestää samankaltaisia elokuvaviikkoja vuosittain ympäri maailmaa. Yhteistyökumppanenina ovat usein suurlähetystöt ja kulttuuri-instituutit. Iranin elokuvaviikot järjestetään kuitenkin nyt ensimmäistä kertaa.
Suomen Teheranin suurlähettiläs Keijo Norvanto uskoo, että suomalainen elokuva uppoaa iranilaiseen yleisöön hyvin. Iranilainen yleisö on Norvannon mukaan vaativa, mutta hänen mukaansa heitä kiinnostavat samat asiat kuin suomalaisiakin: hyvä tarina ja onnistunut elokuvallinen ilmaisu.
– Taiteellisesti kunnianhimoisia töitä arvostetaan Iranissa paljon. Luulisin, että vertailun vuoksi he haluavat nähdä jotakin uutta, täkäläisestä tarinankerronnasta ja elämänmenosta poikkeavaa. Monille elokuva on hyvin kirjaimellisesti ikkuna maailmaan, Norvanto toteaa.
Monipuolinen elokuvavalikoima
Suomen elokuvasäätiö ja sen iranilainen yhteistyökumppani Art & Experience Cinema valitsivat yhdessä esitettävät elokuvat. Tärkeää elokuvien valinnassa oli Norvannon mukaan saada laaja otanta suomalaisia elokuvia, jotka edustavat viime vuosien parhaimmistoa.
Aki Kaurismäen klassikkoelokuvista esille pääsevät Le Havre, Boheemielämää, I Hired A Contract Killer ja Mies vailla menneisyyttä. Lisäksi elokuvaviikoilla esitetään Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu, Juho Kuosmasen Hymyilevä mies, Klaus Härön Miekkailija, Simo Halisen Kääntöpiste sekä Matti Kinnusen Pieniä suuria valheita.
Lyhytelokuvista näytetään Ville Tantun Askan, Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Erään hyönteisen tuho, Teemu Nikin Fantasia, Teppo Airaksisen Katto, Reetta Aallon Sintti, Kirsikka Saaren Super Comfort ja Mikko Myllylahden Tiikeri.
Tuulahdus toisenlaista
Norvannon mukaan Iranissa on totuttu elokuvien korkeaan laatuun. Maan elokuva-ala on suuri, ja elokuvien korkea taso on niittänyt mainetta kansainvälisesti voittamalla satoja erilaisia palkintoja.
– Iranilaiselle elokuvalle leimallisia ovat moraalikysymykset, eettinen pohdinta, perhedraamat ja sisäiset ristiriidat. Kuitenkin EU-elokuvaviikolla esitettyjen suomalaiselokuvien taiteellinen taso ja iranilaisia viehättävä melankolinen musiikki tekivät täkäläisiin vaikutuksen, Norvanto kertoo.
Suomalaiskulttuuri tunnetaan maailmalla laadukkaasta koulutusjärjestelmästä ja kehittyneestä teknologiasta. Norvannon mukaan Iranissa tilanne on sama, mutta hän toivoisi, että Suomi tunnettaisiin myös muista asioista.
– Suomen maakuva on hyvin myönteinen, mutta valitettavasti aika ohut. Tilaisuuden tullen haluamme kertoa Suomen tarinaa maasta, jonka saavutukset perustuvat tasa-arvolle ja toimivalle demokratialle. Tavalliset iranilaiset ovat onneksi kiinnostuneita muista kansoista ja kulttuureista. Luulisin, että he haluavat nähdä, miten Suomessa ajatellaan ja eletään. Elokuvien kautta uskon tämän olevan mahdollista.
Suomalaisen elokuvan viikolle vieraiksi Suomesta lähtevät Suomen Elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen, säätiön kansainvälisen osaston päällikkö Jaana Puskala sekä tuottaja Kaarle Aho ja ohjaaja Reetta Aalto. Aho on elokuvien Miekkailija ja Tyttö nimeltä Varpu tuottaja, ja Aalto on lyhytelokuvan Sintti ohjaaja.