Miten riskipääomasijoittajat arvioivat elokuviasi

Venture capital -sijoittajat ovat kiinnostuneet viime vuosina elokuvista ja sarjoista, myös meillä Suomessa. Aiheesta tutkimuksen Aalto-yliopistoon tehnyt Maria Pirkkalainen-Barber käy artikkelissa läpi, mitä tuottajien on hyödyllistä tietää sijoittajien kriteereistä ja motivaatioista.

Kuva: Vuonna 2021 Finnish Film Affair -tapahtumassa oli yksityisiin rahoittajiin keskittynyt paneelikeskustelu. Finnish Film 2021, Tanja Ryhänen.

Riskipääomasijoittajat (venture capital, VC) ovat kiinnostuneet viime vuosina audiovisuaalisista tuotteista, myös meillä Suomessa. Viihdeteollisuuteen on erittäin riskialtista sijoittaa, mutta riskien ottaminen investoimalla uusiin hankkeisiin ei ole mitään uutta sijoittajille. Mitä VC-sijoitus kuitenkin tarkoittaa, ja millä kriteereillä sijoittajat arvioivat potentiaalisia elokuvaprojekteja?

Riskipääomasijoituksen kaltainen yksityisrahoitus on kiinnostava uusi rahoituksen muoto etenkin pitkille fiktioelokuville. Se voi auttaa toteuttamaan tuotantoja ilman julkista rahoitusta tai kasvattamaan budjettia tuen ohella. Samoin VC-alalle olennainen sijoittajien tarjoama tuki ja kontaktit sekä huomion kiinnittäminen kestävän kehityksen kriteereihin voivat tuoda lisäarvoa tuotantoihin. Suomessa sijaitsevia pääomasijoittajia ovat IPR.VC ja Finnish Impact Film Fund, muualla Euroopassa esimerkiksi Scandinavian Film Funds ja Logical Content Ventures.

Oli kyse mistä tahansa alasta, yrittäjien on usein haastava ymmärtää, miten rahoittajat arvioivat heidän tuotettaan. Venture capital eroaa lisäksi monista muista elokuvarahoituksen muodoista, ja sen ominaispiirteet voivat jäädä alaan vihkiytymättömille epäselviksi. On olennaista, että yrittäjät tietävät miksi, miten ja milloin harkita riskipääomaa rahoitukseksi, sekä millä kriteerein rahoituspäätöksiä arvioidaan.

Tässä artikkelissä käydään läpi lyhyesti mitä VC-sijoitus tarkoittaa, ja millä kriteerein ja motivaatioin sijoittajat arvioivat elokuvaprojekteja. Tulokset perustuvat keväällä 2023 julkaistuun Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun pro gradu -työhön “An Excellent Story: Decision-making criteria used by venture capitalists investing in film”.

Tutkimukseen on haastateltu seitsemää Euroopassa toimivaa riskipääomasijoittajaa kuudesta eri maasta. Lisäksi taustatietoa tarjosivat kolme elokuvarahoituksen asiantuntijaa, joista jokaisella on yli 20 vuotta kokemusta.

Suurin osa haastatelluista sijoittajista sijoitti sekä fiktioelokuviin että sarjoihin, ja osa oli ottanut mukaan portfolioihin myös dokumenttielokuvia. Rahoitusrakenteiden erojen vuoksi sekä tutkimuksessa että tässä artikkelissa keskitytään pitkiin fiktioelokuviin, joista käytetään tässä yhteydessä nimitystä elokuvat.

Sijoitusten arvo vaihteli ymmärrettävästi yrityksen sekä maan mukaan, mutta oli keskimäärin 100 000–500 000 euroa per projekti. Pienimmillään yksittäiset sijoitukset ovat voineet olla viisinumeroisia ja korkeimmillaan 20–25 miljoonaa.

Mitä venture capital -rahoitus on?

Pääomasijoitusyhtiö on ammattimainen sijoittaja, joka on luotettu tekemään riskisijoituksia rahastosijoittajiensa puolesta. Pääomasijoittajat ry kuvailee, kuinka riskipääomayritykset (venture capital) etsivät yleensä sijoituskohteekseen kehitysvaiheessa olevia innovatiivisia yrityksiä, kuten teknologia-startupeja, jotka tähtäävät nopeaan kansainväliseen kasvuun skaalautuvalla liiketoimintamallilla. Sijoitus voi kiihdyttää tätä kasvua, ja sen mukana tulee myös sijoittajan ammattitaito, asiantuntemus ja kontaktit. Kun yritys kasvaa, sijoituksen arvo nousee ja sijoittajat voivat saada tuottoja onnistuneen irtautumisen, exitin kautta.

Alkuvaiheen hankkeet toimivat aina epävarmuudessa riippumatta siitä, onko kyseessä teknologia-alan startup tai elokuvaprojekti. Koska sijoitukset tehdään yleensä yritysten kehitysvaiheessa, VC-sijoittajilla ei tyypillisesti ole tarkasteltavanaan paljoa toimintahistoriaa. Vastaavissa tilanteissa sijoituspäätöksissä on usein subjektiivisuutta, ja päätösten tueksi ja ymmärtämiseksi prosessia on tutkittu pääomasijoitusalalla paljon. Tällä kertaa myös kompleksisessa rahoitusekosysteemissä toimivista elokuvista.

Miten elokuvia arvioidaan?

Venture capital -sijoittaminen on klassisesti nähty sijoittamisena ihmisiin, kuten lupaavan startupin perustajiin. Myös elokuvaprojekteissa henkilöaspekti nousi esille, etenkin luovaa lahjakkuutta sekä tuottajan ja tiimin saavutuksia, track recordia, arvioitaessa. Tämä selittää myös sen, etteivät VC-sijoittajat yleensä sijoita projekteihin, joiden tekijätiimillä ei ole vielä aikaisempaa näyttöä tuotannoista.

Arviointikriteerejä on kuitenkin useita ja ne kattavat monta eri saraa. Haastatteluissa tuli esille 21 päätöksentekokriteeriä, joista tarkempaan tarkasteluun valittiin viisi. Näihin kuuluivat yllämainittu tuottajan ja tiimin saavutukset (”track record”), luova lahjakkuus ja käsikirjoitus, maailmanlaajuiset ja kansalliset markkinat, taloudelliset näkökohdat ja kestävä kehitys. Yksittäisten sijoittajien mielipiteet vaihtelivat, mikä myös osoittaa kuinka haastavaa yrittäjien voi olla ymmärtää rahoittajien arviointikriteerejä.

Tuottajan ja tiimin saavutusten lisäksi löydöksissä nousivat tärkeimmiksi päätöskriteereiksi taloudelliset näkökohdat sekä luova lahjakkuus ja käsikirjoitus. Taloudellisesti jokaisen projektin odotetaan tuottavan sijoittajalle takaisin keskimäärin 12–25 % tuottoa, mutta tietyissä tapauksissa sijoittaja oli tyytyväinen myös alle kymmeneen prosenttiin. Yhtenä tärkeänä taloudellisen menestyksen merkkinä nähtiin projektin kansainvälinen myynti, mikä korosti myös myyntiagentin roolin merkitystä sijoittajan näkökulmasta.

Käsikirjoitukselle annettiin merkittävä määrä huomiota keskeisenä ja alalle ainutlaatuisena luovana voimavarana. Kuten yksi sijoittaja asian tärkeyden ilmaisi, “on mahdotonta luoda hyvää elokuvaa huonosta käsikirjoituksesta”. Tämä korostaa lahjakkaiden käsikirjoittajien ja erinomaisten tarinoiden arvoa.

Tuottajan kyvyllä kiinnittää elokuvaan muita lahjakkuuksia oli myös suuri rooli. Sijoittajat olivat toisinaan valmiita lähtemään projekteista, jos esimerkiksi näyttelijävalinnat muuttuivat.

Kriteereitä, joissa mielipide-eroja oli eniten, olivat markkinat ja kestävä kehitys, sustainability. Mielipiteet kansallisista ja kansainvälisistä markkinoista vaihtelivat paljolti sen mukaan, mikä sijoittajan fokus oli. Kaikissa tapauksissa globaali menestys nähtiin kuitenkin positiivisesti.

Vastuullisuutta kartoittava ESG-strategia on ajankohtainen aihe pääomasijoitusyhteisössä ja mittaa ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin sekä hallintotapaan liittyviä asioita, kuten vaikka päästöjä, henkilöstön hyvinvointia ja diversiteettiä. Myös yksi asiantuntijoista toi esille, kuinka rahoitusalan trendinä voidaan nähdä yksityisrahoittajien kiinnittämä huomio asiaan, mikä voi tukea elokuva-alan kehitystä kestävämpään suuntaan.

Riskipääomayhtiöt, joilla oli jo oma ESG-strategia, edellyttivät ja seurasivat tämän huomioon ottamista myös tuotannoissa. Yhden sijoittajan sanoin, “haluamme että rahojamme käytetään kestävällä tavalla”.

Kaikki yritykset eivät vielä olleet luoneet omaa strategiaa tai ottaneet käyttöön mittareita, mutta osalla tämä oli työn alla. Moni vastaajista kuitenkin korosti vastaavia arvoja esimerkiksi keskusteltaessa elokuvien sisällöstä ja monipuolisten tarinoiden etsimisestä. Kuten yksi sijoittajista sanoi esimerkkinä, “mikäli kyseessä on vanhanaikainen patriarkaalinen tarina, se on ‘ei’ meiltä”.

Miksi elokuviin sijoitetaan?

Lopuksi, muista että yhtä lailla kuin tuottajille, elokuvat merkitsevät bisnestä myös pääomarahoittajille. Tätä kuvastaa myös, kuinka useat sijoittajat jäävät VC-rahoitukselle tyypillisesti mukaan projekteihin. Elokuvia rahoittaessa tämä tarkoitti yleensä, että sijoittaja joko tarjoaa tiettyä asiantuntijaosaamista esimerkiksi markkinoinnista tai vaihtoehtoisesti osallistuu myös sisältöpuolen päätöksiin yhteistuottajan tai vastaavan tuottajan roolissa.

Sijoitusmotivaatioiksi haastatteluissa nousivat etenkin nopeampi tuotto, salkun hajauttaminen, media-alan historiallinen vakaus sekä myös kulttuurinen arvo. Historiallisesti media-alan markkina on pysynyt vakaana. Jopa taantuman aikana ihmiset kaipaavat kohtuuhintaista viihdettä ja eskapismia.

Elokuvateollisuuteen sijoittamalla rahoittajat voivat myös saada tuottoja nopeammin kuin perinteisemmillä aloillaan. Suurin osa elokuvan tuottamista tuloista saadaan jakelusyklin ensimmäisten 18 kuukauden aikana eri lähteistä. Sijoittaminen varsinkin slate-salkkuun voi tuottaa rahastolle voittoa suhteellisen lyhyessä ajassa, edes yhden suuren hitin menestyessä.

Osalla haastatelluista sijoittajista oli itselläänkin elokuvataustaa tai he olivat aiemmin työskennelleet luovien alojen parissa taloudellisen uransa aikana. Haastatteluista voidaankin myös arvioida, että osa sijoittajista haluaa itsekin varmistaa, että eurooppalainen elokuvateollisuus säilyy elinkelpoisena.

Tutustu alla olevasta linkistä koko tutkimukseen, jossa käydään läpi lisäksi muun muassa käytännön vinkkejä pitchaukseen ja sijoittajien kontaktoimiseen.

Kirjoittaja Maria Pirkkalainen-Barber toimii suomalaisten elokuvien ja sarjojen vienti- ja ammattilaistapahtuma Finnish Film Affairin päällikkönä. Tapahtumassa vierailee vuosittain kansainvälisiä VC-rahoittajia. Artikkeli perustuu kirjoittajan pro gradu -työhön Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselle. Vuonna 2023 julkaistun gradun haastattelut tehtiin huhti-toukokuussa 2022. Tutkimuksen voi lukea osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202305143106