Media Deskin luotsaaja Kerstin Degerman läksiäishaastattelussa
1990-luvulta saakka Euroopan unionin Media-ohjelman parissa Suomen Media Deskissä työskennellyt Kerstin Degerman on jäämässä helmikuussa ansaitulle eläkkeelle toiminnanjohtajan pestistä. Pyysimme Kerstiniä tarkastelemaan menneitä vuosikymmeniä ja hieman tulevaakin eurooppalaisen av-alan näköalapaikalla.
Kuva: Media Deskin tiedottaja Anni Rossi, toiminnanjohtaja Kerstin Degerman ja tiedottaja Inkeri Lundgren toimistolla tammikuussa 2025. Kuvaaja: Reeta Onninen.
Teksti: Marjo Pipinen
Media-ohjelman alkuvuodet Suomessa
Suunta kohti uraa Media-ohjelman parissa käynnistyi 1990-luvun alussa, kun Kerstin osallistui Ylen, AVEKin ja SES:n järjestämään Ad Astra -tuottajakoulutukseen. ”Samalla 1,5 vuoden kurssilla oli esim. Petra Tarjanne, Stiina Laakso, Jouko Aaltonen, Eila Werning ja moni muu. Siinä yhteydessä taisin myös kuulla Media-ohjelmasta ensimmäisen kerran. Suomelle se ei toki ollut vielä auennut 90-luvun alussa.”
Millaista toiminta oli alussa? ”1990-luvulla Media-ohjelma koostui itsenäisistä rahastoista eri puolilla Eurooppaa, ja tuet olivat yleensä soft loan -muodossa. Jossakin vaiheessa tuli vastareaktio – oli ollut aika villiä menoa joissakin näissä rahastoissa – ja kaikkea ruvettiin ohjaamaan keskitetysti Brysselistä.”
”Ennen 2000-lukua työkulttuuri oli myös kovin ranskankielinen. Jotkut ohjeet saatettiin antaa tiedoksi vain ranskaksi, tai Media-yksikön päällikkö saattoi pitää tiedotustilaisuuden deskeille vain ranskaksi. Onneksi ensimmäisellä Media Deskin vetäjällä Kai Salmisella oli melko sujuva ranskan kielen taito.”
European Education and Culture Executive Agencyssa (EACEA) työskennellyt Virve Indrén oli tärkeä tuki vuosien varrella.
”Suomen elokuvasäätiön dokumenttiprojektin vetäjä Marja Pallassalo ja minä yritimme kovasti kehittää omia ranskan kielen puhetaitojamme eri opettajien avulla. Kai me vähän kehityimmekin, ja 2000-luvun alussa Brysselin työkieli oli jo selkeästi englanti. Toki ranskan kielen taidosta on edelleen hyötyä sosiaalisissa tilanteissa.”
”2000-luvun alussa Media-ohjelman tuet muutettiin osin suoraksi tueksi. Nykyisellä Luova Eurooppa -kaudella kaikki tuet ovat suoria tukia. Siinä missä aiemmin jäsenmailla on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa eri tukien sääntöihin, nyt iso pyörä pyörii ja kaikki hoidetaan Brysselistä käsin.”
Antoisaa yhteistyötä ja sykähdyttäviä elokuvia
Tärkeä osa työtä on ollut tuotantoyhtiöiden sparraaminen ja neuvonta sekä tapahtumien järjestäminen kollegojen kanssa – molemmat asioita, joista Kerstin on nauttinut. Mieleen on jäänyt esimerkiksi kunnianhimoisia, mutta kaupallisesti haastavia hankkeita, joiden parissa on tehty paljon töitä.
”Kun hakemus ehkä kolmannella yrittämällä menee läpi, ja myöhemmin näkee valmiin elokuvan, silloin tuntee työniloa. Suomen hauskin mies oli tämäntyyppinen tapaus.”
Tuen lisäksi elokuvantekijöille on ollut tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia kursseista deskien tarjoamiin omiin yhteistyöhankkeisiin, kuten Series Lab. ”Joskus kaikki menee nappiin. Esimerkiksi Tekeleen Transport-sarjalle löytyi yhteistuottaja deskien tapahtumasta. Niko-elokuvat on toinen esimerkki: tuottajat hyödynsivät kaikki mahdollisuudet, Cartoon-rahoitusforumin, Cartoonin kurssit, Median eri kehittely- ja levitystuet.”
”Myös kotimaisten toimijoiden kanssa on tehty yhteisiä projekteja. Usean vuoden ajan järjestimme pitching-koulutusta Finnish Film Affairin Works in Progress -tapahtumaan osallistuville tuottajille. Koulutuksen veti tunnettu pitching-kouluttaja Sibylle Kurz ja hoidimme käytännön järjestelyt deskissä.”
Media Desk on osa säätiötä mutta silti erillinen. ”Elokuvasäätiön ja deskin välillä on aina ollut paljon synergiaa, ja yhteiselo on monella tapaa itsestään selvää. Deskin rahoitus haetaan Brysselistä ja opetusministeriöstä, mutta eri osastolta kuin elokuvasäätiön toiminta- ja tukivarat. Pieni toimisto on haavoittuvainen, mutta mielestäni elokuvasäätiön ’tytäryhtiönä’ on ollut hyvä olla.”
Elokuvamuistoista erityisesti on jäänyt mieleen vuoden 2011 Cannes, jossa Aki Kaurismäen elokuva Le Havre oli ensi-illassa. ”Ennen näytöstä syötiin kiva illallinen elokuvasäätiön väen kanssa. Myöhemmin yleisö näytöksessä oli haltioitunut elokuvasta. Omaa iltaani väritti vielä se, että astuin punaiselle matolle hyvin omalaatuisessa virityksessä, ylipitkässä toppakangasliivissä, joka toimitti leningin virkaa. Huomasin nimittäin juuri ennen näytöstä, etten todella mahdu ainoaan leninkiini!”
Pieni vaatepulma ei rikkonut elämystä ja elokuva, erityisesti värien käyttö, teki Kerstiniin vaikutuksen.
Ruotsin Media Deskin Ulrika Nisell, Kerstin Degerman ja Viron Media Deskin Anu Ernits Finnish Film Affair -tapahtumassa Helsingissä 2022. Kuva: Sami Sorasalmi / Finnish Film Affair.
Media Deskit ympäri Eurooppaa pitävät tiivisti yhteyttä ja järjestävät yhteisiä hankkeita. Niistä Kerstinillä riittää hyviä muistoja.
”Olen ylpeä siitä, että kutsuin Baltian maat mukaan Pohjoismaiden Nordisk Forum -yhteistyörinkiin välittömästi sinä vuonna, kun pääsivät mukaan Media-ohjelmaan 2000-luvun alussa. Nordisk Panorama pidettiin silloin Oulussa, ja deskeillä oli oma infopöytä Forumissa, jossa kävi iso kuhina. Brysselistäkin oli tullut edustaja paikalle katsomaan mitä tehdään. Siitä lähtien baltit ovat olleet mukana osana pohjoismaista deskien verkostoa.”
Viimeisin yhteistyö oli Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Saksan deskien järjestämä matchmaking-illallinen Tallinnan festivaalin industry-tapahtumassa marraskuussa. ”Saman matkan aikana naapurimaiden deskit järjestivät minulle ihanat läksiäiset.”
Haastavia aikoja, hyviä tuloksia
”Siinä vaiheessa, kun yhdistettiin Media-ohjelma ja Kulttuuri-ohjelma Luova Eurooppa -ohjelmaksi, oli vaikeaa. Monessa maassa deskeille annettiin potkut perustein, joilla ei ollut mitään tekemistä henkilöiden työsuoritusten kanssa. Kahden näin erityyppisen ohjelman sovittaminen yhteen ei ollut yksinkertaista, myöskään meille. Ei ollut itsestään selvää, että deski voi jatkaa Suomen elokuvasäätiön yhteydessä.”
”Nykyään meillä on toimiva yhteistyö Opetushallituksen kanssa: Kulttuuri-ohjelma hoidetaan sieltä käsin, he koordinoivat sopimuksen Brysseliin, ja SES on partneri sopimuksessa suhteessa Brysseliin.”
Luovan Euroopan kaudella vuosina 2014–2024 suomalaiset ovat saaneet noin 21 miljoonaa euroa suoria tukia.
Portaali, jossa hakemuksia nykyään tehdään, on ollut oma, iso haasteensa. Alkuvaiheessa ei ollut oikein kunnolla ohjeita ja edelleen portaalin käyttö on työlästä. ”Siellä on miljardiluokan hankkeet samassa kymppitonnien kehittämistukien kanssa.”
Suomalainen ala on saanut verrattain hyvin Media-tukia. Mistä ajattelet menestyksen johtuvan?
”Suomessa on ollut sen verran vähän rahaa, että on ollut pakko kurkistaa muualle, mutta kuitenkin sen verran on löytynyt kehittely- ja muita tukia, että on ollut mahdollista tehdä realistisia hakemuksia. Uskon myös, että kun muut Pohjoismaat tukeutuvat enemmän toisiinsa samantapaisen kielenkin takia, suomalaisille on ollut luontevaa katsoa suoraan myös Baltian maihin ja Saksaan.”
Median tukemat kurssit ovat olleet tuottajien ja käsikirjoittajien parissa suosittuja, ja niiden kautta alan kansainvälinen osaaminen ja verkostot ovat kehittyneet huomattavan paljon. ”Haluan myös uskoa, että meidän neuvonnallamme on merkitystä. Luovan Euroopan kaudella vuosina 2014–2024 suomalaiset ovat saaneet noin 21 miljoonaa euroa suoria tukia.”
Miltä Luova Eurooppa -ohjelman tulevaisuus näyttää?
”Suomen kokoiselle maalle kehitys on tällä hetkellä mielestäni vähän huolestuttava. Aika pitkään komissiolla on ollut tavoitteena koko av-alan skaalaaminen isommaksi ja keskittäminen, tavoitteena saada Euroopasta tehokas globaali toimija.”
Vaikuttaa, että jatkossa painopiste siirtyy vielä enemmän teknologian puolelle, ja Kerstin uskoo, että sisällön puolella videopelit tulevat todennäköisesti saamaan paljon enemmän tilaa ohjelmassa kuin aiemmin.
”Niin sanottu perinteinen elokuva-ala jäänee tässä kaikessa puristukseen. Mutta nämä ovat vain minun tämän hetken arvailuja.” Kilpailu myös kovenee: kun hakemuksia tulee enemmän, tukien ehtoihin voi tulla lisää tiukennuksia.
Helmikuussa Media Deskin toiminnanjohtajana aloittaa Liisa Sauri. Kerstinin terveiset seuraajalleen ovat proosalliset. ”Kannattaa priorisoida, mihin panostaa, ettei pala loppuun. Tässä työssä ollaan monella tapaa puun ja kuoren välissä. Itseäni on vuosien varrella myös auttanut ajatella raportointi- ja muiden haasteiden kohdalla: pala kerrallaan se norsukin syödään.”
Entä mitä on suunnitteilla eläkepäiville? ”Se on vielä kirjoittamaton luku.”