Kiinnostaako nuoria enää elokuvissa käynti?

Viime elokuussa julkaistu kuluttajatutkimus elokuvan katsomistottumuksista saa tänä vuonna jatkoa. Toteutamme kevään aikana Taloustutkimuksen kanssa kyselyn nuorten katsomistottumuksista ja lastenelokuvien katsomisesta. Elokuvasäätiöllä TET-harjoittelussa ollut kuopiolainen Erika Kyytsönen haastatteli ikätovereitaan elokuvien katsomisesta.

Kuva yllä: Erika Kyytsönen oli TET-harjoittelussa elokuvasäätiöllä tammikuussa 2025.
Teksti: Erika Kyytsönen

Elokuvissa käynti on elokuvien katsojille vapaa-ajanviete. Se tuottaa iloa ja hyviä kokemuksia niin itselle, kuin myös kanssakävijöille. Se on hyvä tapa rentoutua ja katsoa juuri valkokankaalle tehtyä teosta. Viime vuosikymmeninä elokuvateatterit ovat olleet tärkeä osa suomalaisten vapaa-aikaa, mutta suoratoistopalveluiden kasvun myötä on herännyt kysymys: käykö nuoriso enää elokuvateattereissa? Tätä kysymystä kysyin viideltä eri kuopiolaisnuorelta, jotka ovat yläasteikäisiä. Olen ottanut huomioon, että Kuopiossa on vain kaksi elokuvateatteria, jotka molemmat sijaitsevat Kuopion keskustassa.

Useimmat nuoret kertovat käyvänsä elokuvateatterissa vain harvoin.

Kuvakukko on toinen Kuopion elokuvateattereista. Kuva: Erika Kyytsönen.

”Käyn hyvin vähän elokuvissa, ehkä noin kolme kertaa vuodessa,” kertoo Elina Lehikoinen. Sama linja toistuu muidenkin vastauksissa – leffassa käyntiä pidetään erityistilanteena, ei arjen viihteenä. Monille nuorille elokuvateatterit eivät enää ole ensimmäinen valinta, kun mietitään ajanvietettä kavereiden kanssa. Tälle syitä on nuorten mielestä monia.

Digitaalisuus ja suoratoistopalveluiden suosio

Digitaalinen aikakausi on tuonut mukanaan valtavan muutoksen mediankulutuksessa. Suoratoistopalvelut tarjoavat mahdollisuuden katsoa tuhansia elokuvia ja sarjoja suoraan kotisohvalta, mikä houkuttelee erityisesti nuoria.

Suoratoistopalvelut, kuten Netflix ja Disney+, tarjoavat laajan valikoiman elokuvia ja sarjoja kiinteään kuukausihintaan. Tämä tekee niistä houkuttelevia verrattuna elokuvateattereiden yksittäisiin, usein kalliisiin lippuihin. Jane Valtonen kertoo, ettei löydä kiinnostavia elokuvia leffateattereista, mikä saa hänet katsomaan mieluummin suoratoistopalveluiden sisältöjä.

Monia nuoria kiinnostaa enemmän vanhat klassikkoelokuvat, kuin uudemmat elokuvat, jotka näkyvät elokuvateattereissa. ”Katson kotona yleensä vanhoja klassikko RomComeja, mitä ei enää näy elokuvateattereissa,” kertoo Sointu Karjalainen. Nuoret toteavat, että ohjelmiston monipuolistaminen voisi houkutella nuoria paremmin teattereihin. Esimerkiksi vanhempien elokuvien tai erikoisnäytösten lisääminen voisi tavoittaa sellaisia nuoria, jotka eivät muuten löydä kiinnostavaa katsottavaa teattereista.

Välillä on vain helpompaa katsoa kotona

Elokuvateatteriin lähteminen vaatii enemmän valmistautumista ja vaivannäköä kuin kotona katsominen. Nuoret kertovat siitä, kuinka välillä on helpompaa katsoa puhelimelta tai muusta älylaitteesta elokuvaa, kuin mennä paikanpäälle. Lehikoinen mainitsi, että nuoret eivät välttämättä edes muista elokuvateattereiden olevan vaihtoehto, koska kotona katsominen on niin paljon helpompaa. Myös hän ottaa huomioon, kuinka joillekin elokuvateatteri voi olla kaukana ja sinne pääseminen haasteellista.

Nuoret huomauttavat, että kotona katselun ilo on, että elokuvaa ei tarvitse katsoa yhdeltä istumalta, vaan elokuvan voi pysäyttää. Samalla voi esimerkiksi selata puhelinta, tai jutella elokuvasta vieruskaverille. ”Kotona voi pysähtyä elokuvan aikana ja vaikka tehdä jotain muuta samalla. Esimerkiksi pelata puhelimella,” Sointu toteaa. Nuoret painottavat, että elokuvissa pitää keskittyä elokuvaan paljon enemmän kuin kotona.

Kuitenkaan nuoret eivät sanoisi, etteivät arvostaisi elokuvien katsomista. Ilona Nylund kertoo omien kokemusten kannalta, kuinka hänelle elokuvateattereissa kunnioitetaan elokuvaa erilaisesti kuin kotona. ”Leffateatterissa katsotaan yhdeltä istumalta ja siihen kiinnitetään kaikki huomio. Se myös kunnioittaa leffaa paljon, sillä se katsotaan silleen niin kuin se on tarkoitettu, ilman taukoja, keskittymällä.”

Lippujen hinta vie nuoret pois

Suurin syy vähentyneisiin käynteihin on selvä: elokuvateatterit ovat nuorille liian kalliita. Lippujen hinnat ovat korkeita, ja niihin lisätään usein eväskulut, jotka tekevät kokemuksesta entistä kalliimman. ”Leffassa käyminen maksaa tosi paljon,” toteaa Tuomo Nicholls ja moni muu haastateltu jakaa saman näkemyksen. Useimmat nuoret mainitsevat, että vaihtoehtoiset viihteen muodot, kuten suoratoistopalvelut tarjoavat elokuvia huomattavasti halvemmalla.

Tämä hintakysymys korostuu erityisesti nuorten budjeteissa. Esimerkiksi pikaruokaravintoloissa syöminen tai kotona järjestetyt leffailtamat ovat nuorten mielestä edullisempia ja rennompia tapoja viettää aikaa. Sointu mainitsee, että kaveriporukat saattavat vuokrata elokuvan yhdessä ja katsoa sen kotona Movie Night -hengessä, mikä vähentää entisestään tarvetta käydä teatterissa.

Arjen viihteet saa myös muualta

Nuoret eivät ole kokonaan hylänneet elokuvateattereita, mutta niiden suosio on selvästi laskenut. Leffassa käynti ei ole enää arjen viihdettä, vaan harvinainen ja harkittu erityiskokemus. Vaikka elokuvissa käynti on nuorten mielestä erilainen kokemus, jopa parempi kuin kotona katsominen, nuoret eivät silti käy elokuvissa.

Nuoret ehdottivat erilaisia ideoita, kuinka nuoret saataisiin takaisin elokuviin. Esimerkiksi elokuvateatterit voisivat houkutella nuoria takaisin tarjoamalla monipuolisempaa ohjelmistoa ja ainutlaatuisia elämyksiä, joita kotona ei voi saada. Kuitenkin tärkein edistysaskel voisi olla lippujen halventaminen. Kuitenkin Tuomo huomauttaa, että se voisi vaikuttaa negatiivisella tavalla elokuvateollisuuden ja elokuvien budjetointiin.

Vaikka teatterikokemus on yhä arvostettu, sen houkuttelevuus ei nykyisessä muodossaan riitä kilpailemaan kotikatselun helppouden ja edullisuuden kanssa.

Erika Kyytsönen on 15-vuotias nuori, joka asuu Kuopiossa. Taiteesta on tullut iso osa hänen elämäänsä, ja hänen elämänsä pyörii musiikin parissa. Erikan elokuvakiinnostus alkoi jo pienestä, kun hän rakasti katsoa DVD:ltä animaatioelokuvia. Nykyään hän tekee elokuva-arvosteluja Letterboxd-sovelluksessa nimellä ekyyz. Vanhempana hän kiinnostui myös näyttämötaiteesta, ja on ollut pienemmissä näytelmäprojekteissa mukana. Erikalla ei ole niinkään haaveita tulevaisuudesta, kunhan on vain tekemistä, ettei tule tylsää.