Katsotuimmat elokuvasarjat Suomessa vuodesta 1972

Viime vuonna ensi-iltaan tulleista elokuvista yhdeksän katsotuinta oli elokuvasarjojen osia tai hittielokuvan jatko-osia. Katsotuin ei-jatko-osa oli sijalla kymmenen ollut Baz Luhrmannin ohjaama Elvis Presleyn elämäkertaelokuva Elvis (2022). Elviksestäkin on tosin tehty elämäkertaelokuvia jo aiemmin. Läpi 2000-luvun jatko-osat ovat dominoineet katsojalistoja yhä suuremmassa määrin – vai ovatko?

Suurimmat hitit

Suomen elokuvateatterikatsojien tilastoitu katsojalukuhistoria alkaa vuodesta 1972. Tarkat katsojalukutiedot löytyvät jo siis yli 51 vuodelta. Elokuvasarjoja on ollut läpi historian – myös Suomessa. Pekka ja Pätkä, Niskavuori-elokuvat, Suomisen perhe ja ulkomaisista esimerkiksi Lassie, Tarzan ja monet kauhuelokuvien ikoniset hahmot sekä supersankarit ovat esiintyneet lukuisissa elokuvissa jo vuosikymmeniä, osa jopa yli sata vuotta sitten. Usein elokuvasarjoiksi lasketaan myös monia ikonisia komedioita, joissa samat näyttelijät ovat pysyneet suunnilleen samassa roolissa Ohukainen ja Paksukainen -elokuvista Chaplinin kulkuriin.

Tilastoidun historian kaksi suurinta menestystä ovat omassa luokassaan olevat 007 James Bond ja Uuno Turhapuro. Bondit ovat keränneet vuodesta 1972 alkaen elokuvateattereissa 10,2 miljoonaa katsojaa, Uunot taas 7,5 miljoonaa. Ensimmäinen Uuno Turhapuro ilmestyi vuonna 1973, mutta ensimmäinen Bond jo vuonna 1962. Tilastoidun historian ulkopuolelle jääkin suurelta osin Sean Conneryn ja George Lazenbyn tähdittämät salaisen agentin seikkailut, joten todellisuudessa Bondien katsojaluku on miljoonia suurempi. Kaikki viralliset Bondit ovat kuitenkin keränneet katsojia myös vuoden 1972 jälkeen. Mukaan otettiin myös virallisten Eon-Bondien ulkopuolelle jäävä Sean Conneryn tähdittämä Älä kieltäydy kahdesti (1983).

Sijalta kolme löytyy vuonna 1977 alkanut jo kolmen trilogian ja muutaman sivuosan (ja suoratoistosarjan) mittaiseksi venynyt Star Wars -sarja. Valtavasta suosiostaan huolimatta se jää kuitenkin puoleen Uunojen kokonaisluvusta 3,9 miljoonalla katsojallaan. Tämän jälkeen katsotuimmat elokuvasarjat ovat Tylypahkaan sijoittuvat Harry Potterin ja kumppaneiden seikkailut sekä J.R.R. Tolkienin luomaan Keskimaahan sijoittuvat Taru sormusten herrasta- ja Hobitti-trilogiat. Edellä mainituilla on yhteensä 3,6 miljoonaa katsojaa (kun mukaan lasketaan Ihmeotukset-elokuvat) ja jälkimmäisillä 3,5 miljoonaa. Sijalta kuusi löytyy kotimaisten elokuvasarjojen toiseksi suurin hitti Risto Räppääjä. Yhdeksän elokuvaa ovat keränneet yli 2,4 miljoonaa katsojaa.

Taulukko: Kolmekymmentä katsotuinta elokuvasarjaa 1972-5.2023

* Monet elokuvasarjat jatkuvat edelleen
** Katsojalukuihin on laskettu myös mukaan vuoden 1978 (ensi-ilta 1980) Taru sormusten herrasta -animaation luvut.
*** Katsojalukuihin on laskettu myös mukaan vuoden 1977 (ensi-ilta 1980) Hämähäkkimies-elokuvan luvut.
*** Jos kaksi Saapasjalkakissa-elokuvaa laskettaisiin mukaan, sarjan katsojaluku olisi 1 209 331.  

Vuosien 1972–2022 kymmenen katsotuinta ensi-iltaa

Kuva 1: Kymmenen katsotuinta ensi-iltaa 1972 – 2022

Vuoden kymmenen katsotuimman ensi-illan listaa katsoessa huomataan, että menestyneet elokuvasarjat ja jatko-osat ovat lisääntyneet huomattavissa määrin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Aiemminkin amerikkalaiselle menestyselokuvalle saatettiin tehdä jatko-osa, mutta ne jäivät usein kuriositeeteiksi, joista harva on edes kuullut. Vuoden top 10:ssä niitä nähtiin harvoin. Esimerkiksi 1970-luvun hittielokuville Saturday Night Fever, Grease, American Graffiti, Chinatown ja Lämäri! on tehty jatko-osa. Jatko-osat keräsivät usein vain murto-osan alkuperäisen elokuvan katsojaluvusta. Myös Kummisetä-trilogian jatko-osat ovat keränneet hämmästyttävän paljon vähemmän katsojia ensimmäiseen elokuvaan nähden, vaikka vain kaksi vuotta ensimmäisen osan jälkeen ensi-iltaan tullut kakkososa keräsi kehuvat arviot ja tyhjensi palkintopöydät samalla tavalla kuin ensimmäinen osa.

2000-luvulle tultaessa kuva muuttuu selvästi jatko-osapainotteisemmaksi. Tällä vuosituhannella jatko-osat ovatkin keränneet usein huomattavasti enemmän katsojia kuin ensimmäinen osa. Esimerkiksi ensimmäinen The Avengers (2012) keräsi Suomessa 120 000 katsojaa eli vain reilun kolmanneksen sarjan viimeisimpään osaan Avenger: Endgame (2019) nähden. Jopa moderniksi klassikoksi nostetun The Matrixin (1999) kaksi jatko-osaa keräsivät ensimmäistä osaa enemmän katsojia.

Ajan muutosta kuvaa hyvin se, että ensimmäisiin blockbustereihin kuuluneen Tappajahain (1975) jokainen jatko-osa keräsi alle puolet edellisen osan luvusta (590 000 > 280 000 > 120 000 > 50 000). 2010-luvulla alkaneella John Wick -sarjalla taas suunta on ollut päinvastainen. Jokainen jatko-osa on kerännyt tuplasti edellisen elokuvan katsojamäärän, huhtikuussa 2023 ensi-iltaansa saanutta uusinta nelososaa lukuun ottamatta. John Wick: Chapter 4 on kuitenkin jo nousut sarjan katsotuimmaksi Suomessa. Näyttää siltä, että ennen haluttiin kokea jotain uutta, nykyään tuttua ja turvallista.

Kuvaajassa elokuvasarjan aloittanut teos on väritetty kyseisellä värillä vain, jos sarjaan on tullut vähintään kaksi jatko-osaa tai jos jatko-osan teko on ollut käytännössä selvää jo ensimmäisen osan teon aikaan tai se on tullut muuten varsin nopeasti ja sen tekoon on osallistunut vähintään osittain samaa tekijäporukkaa. Näin ollen Chinatownin kaltaiset elokuvat ovat kuvassa merkitty itsenäiseksi elokuviksi. Jatko-osat sen sijaan on sellaiseksi merkitty, vaikka osia olisi vain kaksi.

1970-luvulla elokuvasarjat tai jatko-osat keräsivät vajaan viidenneksen kaikista katsojista. Luku on noussut tasaisesti ussut vuosikymmenten saatossa. 1980-luvulla se oli noin 25 %, 1990-luvulla vajaat 30 %, 2000-luvulla jo 36 % ja 2010-luvulla 40 %. Toistaiseksi tämän vuosikymmenen kaikista katsojista noin kolmannes on mennyt jatko-osille ja elokuvasarjan osille. Suosituimmissa elokuvissa prosenttiluku on huomattavasti suurempi. Esimerkiksi viime vuoden kymmenen katsotuimman elokuvan katsojista 94 % meni jatko-osille ja top 20:n 81 %.

Mikä on elokuvasarja?

Monet elokuvasarjat on helppo hahmottaa kokonaisuudeksi. Jos pääosan esittäjä tai päähahmo jatkaa sarjassa. Vielä helpompaa määrittäminen on, jos elokuva pitää muuten nimensä, mutta järjestysnumero vain nousee yhdellä. Näin ollen on ilmeistä, että Rocky, Terminator, Indiana Jones tai Poliisiopisto ovat elokuvasarjoja. Myös lukuisia jatko-osia ja rebootteja eli sarjan uudelleen aloittamisia keränneet kauhuelokuvasarjat täyttävät helposti ehdot.

Supersankarit

Nykyisin suurta suosiota nauttivat supersankarielokuvat ovat vähän monimutkaisempi tapaus. Monissa paikoissa samaan maailmaan sijoittuvat elokuvat lasketaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Supersankarigenressä pyörii tällä hetkellä kaksi suurta kokonaisuutta Marvel Cinematic Universe, johon kuuluvat Avengers, Spider-Man, Iron Man ja monet muut, sekä toisena sarjana DC Extended Universe, jonka suurimpia tähtiä ovat Batman ja Superman. Erityisesti DC-Comicsin kaksi ikonia Batman ja Superman (aiemmin Teräsmies) ovat menestyneet omissa elokuvissaan jo paljon ennen nykyisiä jakoja.

Tässä jutussa ja sen sisältämissä taulukoissa ja animaatiossa supersankarit onkin laskettu omiksi sarjoikseen sankarin mukaan. Näin ollen hahmoille lasketaan mukaan paljon ennen 2000-lukuakin tehdyt elokuvat. Omaksi sarjakseen on laskettu Avengers-otsikon alla toimivat elokuvat. Niissä kokoontuu aina toistakymmentä Marvelin supersankaria, jotka sitten taas välissä seikkailevat omissa elokuvissaan vieden kokonaistarinaa eteenpäin. DC-Comicsin puolella pieneksi määrittelyongelmaksi osoittautui Gotham Cityyn sijoittuva vuoden 2019 jättihitti Joker. Elokuva ei ollut varsinainen supersankarielokuva. Elokuvassa kyllä nähtiin Bruce Wayne, mutta Batman ei siinä esiintynyt. Elokuva laskettiin nyt kuitenkin Batman-sarjaan. Ilman sitäkin Batmanin elokuvat ovat menestyneet kaikista supersankareista parhaiten Suomessa.

Yhteensä Marvel Cinematic Universen elokuvat ovat keränneet Suomessa kuusi miljoonaa katsojaa, DC Comicsin sankarit taas 3,3 miljoonaa katsojaa. Jälkimmäisen lukuihin sisältyy vanhemmat Batmanin ja Teräsmiehen seikkailut.

Muut omaan maailmaansa sijoittuvat sarjat

Myös muiden kuin supersankarien osalta elokuvasarjakokonaisuudeksi on tässä laskettu elokuvia, joissa yhdistävä tekijä on fiktiivinen päähahmo. Näin ollen mukana on jo 1910-luvulla elokuvissa debytoinut ja 1930-luvulta lähtien valtavaa suosiota nauttinut Tarzan yhteensä 26 katsojalukuja keränneellä elokuvalla. Mukaan on päässyt vanhoja Johnny Weissmüllerin tähdittämiä elokuvia, 1970- ja 1980-luvun Tarzaneita, joissa nimiosassa nähtiin mm. Christopher Lambert, toistaiseksi uusin Alexander Skarsgårdin pääosittama vuoden 2016 Tarzan sekä menestyneimpänä Disneyn piirrosklassikko Tarzan (1999). Muita vastaavia hahmoja ovat mm. Robin Hood, Zorro, Asterix ja kotimaisista Rölli, jossa näyteltyjen elokuvien lisäksi mukaan on laskettu myös animoidut Rölli-elokuvat. Kaikissa niissä Röllin roolissa on Allu Tuppurainen. Elokuvasarjan muodostaakseen hahmon on oltava selkeä päähahmo tai elokuvan nimihenkilö. Listan ulkopuolelle jätettiin esim. Vilho Koskela, joka on esiintynyt Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan ja Täällä pohjantähden alla -kirjoihin perustuvissa filmatisoinneissa.

1970-luvun erikoisuudet

Suomessa on osattu nimetä elokuvia niin, että ne vaikuttaisivat jatko-osilta, vaikkei niillä olisi välttämättä mitään tekemistä alkuperäisen elokuvan tai sarjan kanssa. 1970-luvun alussa suurta suosiota nauttineet Bud Spencerin ja Terrence Hillin tähdittämät Trinity-elokuvat saivat lukuisia ”jatko-osia”, kun teattereihin tuotiin elokuvia kuten Trinity-veljekset, Lännen voittamattomat, Trinity ja Sartana – pirun pikkuveljet, Trinityn hurjat veljet ja Trinityn villi porukka. Suuresta määrästä ja varsin hyvästä kokonaiskatsojamäärästä Trinityn epäviralliset jatko-osat on laskettu omaksi kokonaisuudeksi, joka alempana löytyvässä animaatiossa on nimellä Feikki-Trinityt.

Toinen ajan suosikki oli Riemukupla-kilpa-ajo elokuvat. Saksalaisessa Riemukuplan romuralli (1978) -elokuvassa ei alkuperäistä Herbie-autoa nähty eikä elokuvalla ollut muutenkaan tekemistä virallisten Riemukupla-elokuvien kanssa. Oma lukunsa on Goldie Hawnin tähdittämä lähes 500 000 katsojaa kerännyt elokuva Tyttö joka tiesi liikaa (1979). 1980-luvun alussa Hawnin pääosittamia elokuvia tuotiinkin sitten levitykseen ”Tyttö joka” -alkuisilla nimillä, vaikka tarinoilla ei ollut mitään yhteistä edellisen kanssa. Ajalle ominaisesti jokainen uusi ”jatko-osa” keräsi noin puolet edellisen elokuvan katsojaluvusta. Tyttö joka -elokuvia ei ole laskettu tässä elokuvasarjaksi. Myöskään Bud Spencerin ja Terrence Hillin elokuvia ei yleisesti ole laskettu kokonaisuudeksi, vaikka niille luotu brändi teki niistä melkein yhdeksi maailmaksi mielletyn kokonaisuuden. Selkeät jatko-osia saaneet elokuvat toki sellaisiksi on laskettu.

1970- ja osittain 1980-luvun erikoisuuksiin kuului myös huomattavaa suosiota nauttineet pehmopornoelokuvasarjat. Tunnetuin niistä oli Emmanuelle. Ensimmäinen osa keräsi liki 360 000 katsojaa ja oli ensi-iltavuotensa viidenneksi katsotuin. Myös kakkososa mahtui vielä helposti julkaisuvuotensa top 10:een (seitsemänneksi katsotuin), vaikka se tappajahaimaisesti enemmän kuin puolitti katsojamääränsä ykkösosaan nähden. 1970-luvun lopulla tuotiin teattereihin myös runsaasti Emmanuellen nimellä ratsastaneita italialaisia Emanuelle-elokuvia. Nekin on laskettu elokuvasarjaksi. Jälkimmäisen sarjan kokonaiskatsojamäärä ylsi 250 000 katsojaan. Vuosikymmenen alussa taas useita jatko-osia sai saksalainen hittisarja Raportti kotirouvista (Hausfrauen-Report). Genren elokuvien suosio lopahti elokuvateattereissa videonauhurien tultua markkinoille. Toisaalta 2010-luvun loppupuolella elokuvateattereissa pyörinyt, kevyttä erotiikkaa tarjonnut Fifty Shades -trilogia keräsi yli 400 000 katsojaa.

Arthouse-elokuvasarjat

Arthouse-elokuvissakin puhutaan usein ohjaajan trilogioista tai suuremmista kokonaisuuksista, kun elokuvilla on joku temaattinen yhdistävä tekijä. Näissä tapauksissa elokuvissa ei välttämättä ole yhtään samaa henkilöä. Cannesissakin esitetään ensi viikolla Aki Kaurismäen työläistrilogian (aiemmin 1986–1990) neljäs osa Kuolleet lehdet (2023). Trilogian kolme ensimmäistä osaa ovat keränneet toistaiseksi 130 726 katsojaa. Taide-elokuvatrilogioista parhaiten ovat menestyneet Krzysztof Kieslowski Kolme väriä -trilogia (1993–1994) 339 894:llä ja Pier Paolo Pasolinin Elämän trilogia (1971–1973) 255 064 katsojalla. Uudemmista draamatrilogioista tunnetuimpiin lukeutuu Richard Linklaterin yhdessä Julie Delpyn ja Ethan Hawken kanssa tekemä Rakkautta ennen -trilogia (1995–2013). Elokuvasarja on kerännyt kokonaisuudessaan 90 372 katsojaa.

Tuotantoyhtiöiden brändillä ratsastavat hitit

Jotkut tuotantoyhtiöt ovat luoneet tietyille kokonaisuuksilleen niin suuren brändin, että uusi julkaisu käydään katsomassa, vaikka sillä ei ole varsinaisesti elokuvahahmojen tai välttämättä edes tekijöiden osalta mitään tekemistä edellisten elokuvien kanssa. Disneyn viralliseen piirrosklassikot-sarjaan kuuluvat elokuvat ovat keränneet elokuvateattereissa yli 8,8 miljoonaa katsojaa. 1930-luvun lopulla Lumikki ja seitsemän kääpiötä -elokuvalla alkanut sarja on todellisuudessa kerännyt miljoonia katsojia enemmän. Pixarin vastaavat elokuvat taas ovat keränneet 3,8 miljoonaa katsojaa. Näitä kokonaisuuksia ei lasketa kuitenkaan elokuvasarjoiksi.

Spin-offit

Nykyisin on yleistynyt tapa jatkaa jo päättynyttä sarjaa nostamalla keskiöön sivuhenkilö tai kyseisen universumin tapahtumat eri ajassa. Star Wars -sarja on edennyt kokonaisuuksiksi tehdyissä trilogioissa. Lisäksi sarjasta on tehty useita sivuelokuvia, jossa on keskitetty yksittäiseen hahmoon tai asiaan. Nämä eivät ole varsinaisia spin-offeja.

Sen sijaan vuonna 2016 alkanut Ihmeotukset-sarja sijoittuu Harry Potter -maailmaan ja sisältää monia samoja hahmoja ajalta ennen Harrya. Itse ilkimys -elokuvasarjan sivuhahmoina nähdyt Kätyrit (Minions) ovat nousseet omien elokuvien myötä alkuperäisiä elokuvia suositummiksi.

Spin-off-elokuvien katsojaluvut on laskettu yleensä mukaan alkuperäisen elokuvasarjan kokonaiskatsojalukuihin. Kuitenkin joissakin tapauksissa spin-off-elokuvasarja on laskettu omaksi kokonaisuudekseen. Esimerkiksi kahdessa DreamWorksin-tuottamassa menestyselokuvassa tepastellut Saapasjalkakissa oli aiemmin Shrek-elokuvien sivuhahmo. Saapasjalkakissa on kuitenkin hahmona tuttu muista tarinoista jo ennen Shrek-elokuvia, joten sen katsojamääriä ei lasketa Shrekin lukuihin. Jos näin tehtäisiin, ylittäisi myös Shrek kokonaiskatsojamäärä reilusti miljoonan rajan.

Ei remakeja, rebootit kyllä

Elokuvista tehdään usein uusia versioita. Hollywoodissa on vuosikymmenien ajan ollut tapana tuottaa uudet amerikkalaiseen makuun sopivat versiot muissa maissa hiteiksi nousseista tai muuten kiinnostavilta vaikuttaneista elokuvista. Myös monia vanhempia pikkuklassikoita on tehty usein uusiksi. Suomessa tapa ei ole kovin yleinen. Menestynein useasti kuvattu suomalainen teos on Tuntematon sotilas (1955, 1985, 2017). Remakeja ei ole laskettu elokuvasarjoiksi, vaikka uusi versio olisi tehty useammankin kerran. Sen sijaan supersankari- ja kauhuelokuville tyypilliset rebootit eli tarinan alusta aloittamiset on laskettu elokuvasarjan osiksi. Erityisesti Batman on menestynyt jo useilla vuosikymmenillä uusina versioina.

Kotimaiset elokuvasarjat

Risto Räppääjä on tilastoidun historian toiseksi suosituin suomalainen elokuvasarja.

Suomessa on ollut elokuvasarjoja jo ennen Uunoja. 1950-luvulta alkoivat Pekka ja Pätkä -elokuvat, 1930-luvulla taas Hella Wuolijoen kirjoihin perustuvat Niskavuoret ja 1940-luvulla Elsa Soinin ja Seere Salmisen kirjoittamat Suomisen perhe -elokuvat, vuonna 1960 taas sai ensi-iltansa ensimmäinen Komisario Palmu. Käsitteeksi noussut valkokangas parivaljakko Ansa Ikonen ja Tauno Palo esiintyivät 12 yhteisessä elokuvassa, jotka eivät muodostaneet elokuvasarjaa, mutta vetivät lippuluukulla paremmin kuin Bud Spencer ja Terrence Hill muutama vuosikymmen myöhemmin.

Uudempia kotimaisia elokuvasarjoja edustavat 1990-luvulla pyörineet Vääpeli Körmyt, Pekot ja ensimmäiset Kummelit. Jatko-osa numeroa käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran kotimaisessa elokuvassa kauhuelokuvassa Kuutamosonaati 2: Kadunlakaisijat (1991). 2000-luvulla numero nähtiin toisessa Vares-elokuvassa V2 – jäätynyt enkeli (2007). Levottomat-sarja hyppäsi numerointiin vasta kolmososassa. Moni ihmettelikin, mihin jäi sarjan toinen osa, vaikka sitä edustanut Minä ja Morrison oli ollut vuotensa katsotuimpia. Nykyisin jatko-osien numerointi on yhä tavallisempaa kotimaisissa elokuvissa: Viime vuonna ensi-iltansa saaneista kotimaisista elokuvista kolme katsotuinta oli jatko-osia. Näissä kahdessa Supermarsu 2 ja Napapiirin sankarit 4 oli elokuva nimetty vain lisäämällä jatko-osan numero. Katsotuimmassa eli uudessa Mielensäpahoittajassa sentään mentiin vielä erillisellä lisänimellä.

Lasten elokuvat saavat nykyisin yhä enemmän ja enemmän jatko-osia. Parhaillaan teattereissa pyörivä Risto Räppääjä ja villi kone on vuonna 2008 alkaneen sarjan yhdeksäs. Muita useita jatko-osia 2010-luvulla saaneita lasten elokuvia ovat Onneli ja Anneli sekä Heinähattu ja Vilttitossu.

Taulukko: Kymmenen katsotuinta kotimaista elokuvasarjaa 1972-5.2023*

* Monet elokuvasarjat jatkuvat edelleen

Vertailu jatko-osien menestyksestä vuosikymmenittäin

1970-luvulla ensimmäinen jatko-osa keräsi keskimäärin 60 % ensimmäisen osan tuloksesta. Ainoastaan Clint Eastwoodin tähdittämän Dirty Harry -sarjan jatko-osa keräsi enemmän katsojia kuin sarjan alkuperäisosa. Myös Trinity ratsastaa jälleen keräsi 76 % enemmän katsojia kuin sarjan avannut Nimeni on Trinity (1970). Ensimmäinen osa sai kuitenkin Suomen ensi-iltansa jo heinäkuussa 1971, joten sen kokonaiskatsojaluku ei ole tiedossa. Yhteensä kuudentoista 1970-luvulla alkaneen elokuvasarjan yksittäinen osa on kerännyt vähintään 100 000 katsojaa.

1980-luvulla ensimmäinen jatko-osa keräsi noin puolessa tapauksissa enemmän ja puolissa vähemmän katsojia kuin avausosa. Muutama vasta toisella osalla pankin räjäyttänyt elokuvasarja nostaa kuitenkin kuvaajan näyttämään siltä, että 1980-luvulla alkaneiden elokuvasarjojen ensimmäiset jatko-osat olisivat menestyneet poikkeuksellisen hyvin. Ääriesimerkkinä on Terminator-sarja. Sarjan toinen osa (1991) keräsi yli kahdeksankertaisen määrän katsojia alkuperäiseen Terminatoriin (1984) nähden.

1990-luvulla näyttää ensimmäinen jatko-osa keränneen suunnilleen yhtä paljon katsojia kuin sarjan avausosa. Todellisuudessa 19 kriteerit täyttäneestä sarjasta 13 jatko-osa keräsi ensimmäistä osaa huonommin. Mediaani olisi -20 %. Toinen Rölli elokuva Rölli ja metsänhenki (2001) keräsi viisinkertaisen katsojamäärän vuoden 1991 Rölli – hirmuisia kertomuksia -elokuvaan nähden.

2000-luvulla alkaneilla sarjoilla on nähtävissä monia hitaasti nousevia elokuvasarjoja: Fast & Furious -sarjan ensimmäinen 100 000 katsojan rajan rikkonut elokuva oli sarjan kuudes. Kyseinen raja onkin sittemmin mennyt rikki kaikilta uudemmilta jatko-osilta. Sarjan menestynein elokuva on osa seitsemän, joka keräsi 226 000 katsojaa. Matt Damonin tähdittämiltä Bourneilla viides osa rikkoi 100 000 katsojan rajan. Neliosaisessa Shrekissä taas kaikki jatko-osat rikkoivat 200 000 katsojan rajan, ensimmäisen osan jäädessä 170 000 katsojaan.

2010-luvullakin on esimerkkejä molempiin suuntiin. Elokuvasarjamäärittelyn ulkopuolelle jäävä Frozen nousi Suomessa ilmiöksi vasta ensimmäisen elokuvan elokuvateatterikierroksen jälkeen. Niinpä toinen osa keräsi 2,5-kertaa ensimmäisen osan katsojaluvun.

Supersankareiden osalta on hidasta syttyvyyttä nähtävissä vielä 2010-luvulla alkaneidenkin sarjojen kanssa: esimerkiksi Captain Americalla, Thorilla ja Doctor Strangellä jatko-osat ovat keränneet järjestään edellistä osaa enemmän katsojia. Thorilla ensimmäinen 100 000 rajan ylittänyt elokuva oli vasta sarjan neljäs, Captain Americalla kolmas ja Doctor Strangellä toinen. 100 000 katsojan rajan jo ensimmäisellä osalla ylittänyt Guardians of the Galaxy on parantanut aina jatko-osalla. Ensimmäinen Itse ilkimys keräsi 130 000, sen jatko-osa jo 260 000 ja sen jälkeen tehty ensimmäinen Kätyrit spin-off jo yli 400 000 katsojaa. Kotimaiset Luokkakokous ja Mielensäpahoittaja noudattavat vanhempaa tyyliä, jossa jatko-osa on kerännyt selvästi edellistä osaa vähemmän katsojia. Napapiirin sankareissa katsojapiikki saavutettiin kakkososalla.

Animaatio katsotuimmista elokuvasarjoista

Alla olevalla Flourish-palvelussa luodussa animaatiossa nähdään elokuvasarjojen katsojalukujen kertyminen vuosien saatossa. Animaatiossa top 20:ssä pyörähtää edes jossain vaiheessa yhteensä 58 eri elokuvasarjaa, joista seitsemän on kotimaisia.
Toisena videona (lisätty 23.5.2023) löytyy katsotuimmat elokuvasarjat kymmenen vuoden kertymällä. Kyseinen video huomioi aina tilanteen edelliseltä kymmeneltä vuodelta. Jälkimmäisessä videossa nähdään mm. Uunojen tasainen ja suvereeni yli kaksikymmentä vuotta kestänyt dominointi, ja tämän jälkeen nopea romahtaminen ulos listalta. 2000-luvun alun uusien elokuvasarjojen kuten Taru sormusten herrasta (Keskimaa), Harry Potter ja useiden animaatioiden esiinmarssi. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana katsotuimpien elokuvasarjojen joukossa on ollut enenevissä määrin kotimaisia elokuvia. Videon päättyy kohtaan 2014 – 2023, jolloin kahdeksan katsotuimman elokuvasarjan joukossa on peräti neljä kotimaista sarjaa. Jälkimmäisessä videossa top 20:ssa käy vuosien saatossa peräti 88 eri elokuvasarjaa, joista 13 on kotimaisia.
Videossa esiintyvä Pre 1972 tarkoittaa niiden elokuvien katsojakertymää vuosilta 1972-1979, jotka ovat saaneet ensi-iltansa ennen vuotta 1972. 1970-luvulta ei ole tiedossa vuosikohtaisia lukuja, joten 1970-luvun ensi-iltaelokuvien katsojaluvut on jyvitetty 1970-luvun osalta kokonaan ensi-iltavuodelleen.