Kansainvälistyminen on kontaktilaji – suomalaista dokumenttielokuvaa edistämässä

Suomalaisedustus oli laajaa maaliskuussa Kööpenhaminan CPH:DOXissa, joka on kasvanut merkittäväksi tapahtumaksi dokumenttielokuvan festivaalikentällä. Kysyimme paikalla olleilta tuottajilta heidän kokemuksistaan. Kerromme myös, mitä dokumenttielokuvan promootion ja kansainvälistymisen saralla tapahtuu parhaillaan. Lopussa on tuottajien vinkkejä, mihin oman hankkeen kanssa kannattaa suunnata!

Teksti: Marjo Pipinen
Kuva yllä: Kathrine Thude / CPH:DOX

Lue aiempi artikkeli CPH:DOXin suomalaisedustuksesta

Polygrafin tuottaja Sandra Enkvist oli erityisen kiireinen Kööpenhaminassa: Anna-Maija Heinosen ja Krista Moision ohjaama Hard to Break sai pohjoismaisessa kilpasarjassa maailmanensi-iltansa, Enkvist osallistui suomalaisdelegaatioon ja Polygraf myös pitchasi rahoitusfoorumissa.

Hard to Break -elokuvan ensi-illassa ohjaajat Anna-Maija Heinonen ja Krista Moisio sekä leikkaaja Mikko Sippola.

”Olen järjettömän kiitollinen siitä, että tuotantoyhtiömme sai mahdollisuuden edustaa CPH:DOXissa näin kattavasti. Ensi-iltapaikkana Kööpenhamina on ihana, vaikka toki opimme, että festivaalin runsaan ja laadukkaan tarjonnan vuoksi paikallisen yleisön tavoittaminen edellyttää monipuolisia markkinointitoimia”, Enkvist kertoo.

Yhtiön tuleva elokuva sai tuulta purjeisiin CPH:FORUMissa: ”Olimme elokuvan ohjaajan ja toisen tuottajan Arthur Franckin kanssa erittäin otettuja siitä vastaanotosta, jonka Showtime in Helsinki sai. Sen lisäksi, että tutustuimme aivan ihaniin kollegoihin, joiden kanssa toivomme kovasti pääsevämme työskentelemään tulevaisuudessa, antoi tapahtuma myös kolmen päivän estradin siihen, mitä ja miten alalla tällä hetkellä operoidaan ja millaisia toimijoita ja rahoitusmahdollisuuksia kansainvälistä potentiaalia omaaville elokuville löytyy.”

Hetki oli hankkeelle oikea. ”Kotimaan rahoituksemme oli juuri varmistunut ja pystyimme tapaamisissa keskustelemaan hyvin avoimesti siitä mikä olisi mahdollista juuri nyt ja mitä toimenpiteitä se vaatisi. Tämä siivitti keskusteluja kohti konkretiaa ja auttoi meitä eteenpäin pohtiessamme elokuvan kansainvälistä rahoitusta kokonaisuutena. Tämänlaiset keskustelut eivät aina ole mahdollisia, mikäli ollaan vielä kehittelyssä, tai odotellaan tukipäätöksiä kotimaasta.”

Elokuvasäätiön tukiesittelijä Iris Olsson korostaa myös ajoituksen tärkeyttä: ”Pääsy hankkeen työvaihetta ja tyyliä vastaavaan rahoitusfoorumiin voi toimia hankkeelle parhaana mahdollisena kansainvälisenä julkaisualustana. Oikea vaihe hankkeelle on usein myöhäisessä kehitysvaiheessa tai kun kotimaan rahoitus ja levitys ovat varmistettuja.”

Miten delegaatioon osallistuminen voi edistää hankkeita?

Elokuvasäätiön järjestämään tuottajadelegaatioon lähti mukaan myös Danish Bear Productionsin tuottaja Isabella Karhu, joka oli niin ikään mukana viime syksyn Doclisboan delegaatiossa. ”Tärkein anti näissä molemmissa tapahtumissa oli oman kansainvälisen verkoston laajentaminen, sekä jo olemassa olevien suhteiden ylläpidon mahdollisuus, jonka koen erittäin tärkeäksi. Oman kokemukseni mukaan mitään konkreettista ei ikinä tapahdu pelkän yhden tapaamiskerran aikana, vaan yhteistyön ja aitojen ihmissuhteiden syntyminen vaatii usein useita tapaamisia.”

Elokuvasäätiön vienninedistämishankkeiden lisäksi dokumenttielokuvien kansainvälistymistä on edistetty jo muutama vuosi AFPIn vetämällä Focus on Finland -hankkeella, jonka dokumenttielokuvaan keskittyvässä osiossa yhteistyökumppaneina ovat elokuvasäätiö, AVEK ja Yle. Kööpenhaminassa Focus on Finland järjesti verkostoitumislounaan, jossa tuottajat pääsivät rauhallisemmassa ympäristössä tapaamaan valikoituja ostajia ja myyntiyhtiöitä.

Karhu koki lounaan erityisen hyödylliseksi, kuin myös muut delegaatio-ohjelman kautta järjestyneet tapaamiset: ”Vaikka tapahtuma olikin luonteeltaan todella hektinen, tutustuin siellä kuitenkin erääseen todella mukavaan ja tuotannoistamme innostuneeseen tuottajaan, jonka kanssa tulemme mahdollisesti tekemään yhteistyötä tuotantoyhtiömme tulevissa projekteissa.”

Elokuvasäätiön Anni Asikainen ja Iris Olsson esittelemässä Suomen delegaatiota.

Tukiesittelijä Iris Olsson oli myös mukana tuottajadelegaatiossa. Miksi suomalaisten kannattaa lähteä Kööpenhaminaan? ”CPH:DOXissa on läsnä rahoittajia ja ostajia globaalisti, mutta koen että sen pohjoismaisen imagonsa vuoksi suomalaiset persoonalliset hankkeet sopivat sinne hyvin”, Olsson toteaa. ”Aiheen tai kerrontansa puolesta yleisön tavoittaville, tulevaan katsoville ja omaäänisille hankkeille on tilausta.”

Oma aktiivisuus on tärkeää

”Minun vinkkini on niinkin yksinkertainen: ole aktiivinen ja avoin”, Sandra Enkvist toteaa kysyttäessä, miten rahoitusfoorumeihin kannattaa valmistautua. ”Olimme siinä mielessä onnekkaita, että elokuvamme Showtime in Helsinki herätti kiinnostusta jo ennen kuin olimme pitchanneet, ja saimme muutamia yhteydenottoja kiinnostuneilta yhteistuottajilta, joiden kanssa sovimme tapaamiset.”

Jatkossa Enkvist aikoo olla aktiivisempi lähtemään tapahtumiin myös ilman omaa hanketta: ”Oli innostavaa nähdä miten ansioituneetkin tuottajat osallistuvat forumeihin, vaikka eivät pitchaisi ja ottavat yhteyttä, ehdottavat tapaamisia ja haluavat tutustua heitä kiinnostavien projektien tiimoilta.”

”Luonnollisesti isossa roolissa CPH:DOXin industry-puolen tapahtumissa oli myös oma aktiivisuus ja valmius pyytää tapaamisia kansainvälisten tahojen kanssa”, Isabella Karhu komppaa. ”Käytännössä tämä usein tarkoittaa niiden tahojen ’hihasta nykäisemistä’ keiden kanssa haluaisit keskustella – siihen itselleni on rakentunut luonteva suhde vasta vuosien aikana kertyneiden kansainvälisten tapahtumien kautta. Siksi onkin tärkeää, että näitä mahdollisuuksia luodaan kotimaisille elokuvantekijöille.”

Iris Olsson muistuttaa, että kansainvälisestä kehityksestä pääsee perille parhaiten olemalla paikan päällä tapahtumissa: ”Suosittelen tuottajille vierailua suurimmissa foorumeissa muutaman vuoden välein ja ohjaajillekin silloin tällöin, jotta pysyy kärryillä, mitä kansainvälisellä kentällä tapahtuu. Minkälaiset hankkeet liikkuvat ja kuka toimii missäkin pestissä – viime vuosina henkilöiden, slottien ja toimenkuvien vaihtuvuus on ollut suurta. Ilman pitchauspaikkaakin voi oman aktiivisuuden myötä pystyä edistämään hankkeita, luoda verkostoja ja saada tapaamisia.”

Mitä on luvassa dokumenttielokuvapromootion saralla?

”Vuosina 2022–2023 Focus on Finlandin tapahtumissa esiteltiin 18 suomalaista dokumenttielokuvahanketta”, kertoo APFIn projektipäällikkö Vera Ruokonen. Näiltä vuosilta onnistumisena Ruokoselle on jäänyt mieleen muun muassa vuoden 2022 Finnish Film Affairin aikaan Lonnassa järjestetty, suljettu pitchaustilaisuus. ”Esimerkiksi Ilveskuiskaaja sai siellä kontaktin Toronton Hot Docsiin, jonka ohjelmistoon elokuva kutsuttiin 2023.” Myös Havumetsän lapset otti tuolloin Lonnasta vauhtia kansainväliseen näkyvyyteen.

Ruokonen toteaa, että kansainvälistyminen on kontaktilaji: verkostoitumista edistetään jatkossakin Focus on Finlandin tapahtumissa. Syksyllä Finnish Film Affairin yhteyteen on suunnitteilla tilaisuus, ja myös toinen delegaatio kansainväliseen tapahtumaan on harkinnassa.

Elokuvasäätiön organisoima suomalaisdelegaatio Doclisboassa syksyllä 2023.

Elokuvasäätiön promootiotyössä seuraava iso panostus on Cannesissa, jossa osallistumme osana pohjoismaista Scandinavian Films -yhteistyötä Marché du Filmin Docs-in-Progress Showcaseen. ”Suomalainen tuotanto on mukana pitchaamassa tapahtumassa nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin. Pitchauksella tavoitellaan elokuvalle paitsi kansainvälistä levitystä, myyntiyhtiötä ja festivaaliavausta, myös yleistä kansainvälistä näkyvyyttä”, elokuvasäätiöllä dokumenttielokuvien kulttuuriviennistä vastaava suunnittelija Anni Asikainen kertoo.

Viime vuonna Virpi Suutari pitchasi Havumetsän lapsia samaisessa tapahtumassa ja voitti 15 000 dollarin arvoisen The Al Jazeera Documentary Award -palkinnon. Elokuva oli maailmanensi-illassa CPH:DOXin pääkilpasarjassa, ja siitä näyttää tulevan kuluvan vuoden festivaalihitti.

Tuottajien vinkit hyvistä tapahtumista

Sandra Enkvist:

”Oman parhaat kokemukseni ovat Nordisk Panoramasta ja CPH:DOXista, joten suosittelen tietysti niitä. Olen nähnyt itse vasta murusen kaikesta siitä, mitä kansainväliset tapahtumat voivat meille elokuvatekijöille ja tuottajille tarjota. Tämä oli toinen kertani CPH:DOXissa ja mielestäni Forum on niin ansiokkaasti järjestetty ja tapahtumaan osallistuu huikeita tekijöitä, että väkisinkin tapaat ihmisiä joiden kanssa tahdot tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa.”

Isabella Karhu:

”Suosittelisin hakemaan sellaisiin rahoitustapahtumiin, jotka parhaiten palvelevat hankkeen sen hetkistä tilaa. Tapahtumat, joissa on mukana myös kansainvälisen näkökulman kautta tapahtuvaa kehittelytyöpajaa, ovat hyviä hankkeille, joissa halutaan vielä työstää itse hankkeen ohella kansainvälisiä aspekteja. Tällaisia ovat muiden muassa Nordisk Panoraman järjestämä Doc Forward, Ice and Fire Docs, sekä DocsBarcelonan pitchaustapahtuma.

Mikäli hanke on jo leikkausvaiheessa, Dok.Incubator voi olla hyvä vaihtoehto, mikäli leikkausta halutaan vielä työstää yhdessä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi leikkausvaiheessa rahoitusta voi hakea myös monien forumeiden work-in-progress-tapahtumista, jollaisia järjestävät mm. CPH:DOX ja Visions du Réel.

On hyvä ajatella myös hankkeen teemoja, aihealueita ja lähtökohtia, ja etsiä rahoitustapahtumia, jotka sopivat oman elokuvan maailmaan. Esimerkiksi Waiting for Barcelonaa tehdessämme osallistuimme MEDIMED-rahoitustapahtumaan, jossa fokuksessa ovat Välimeren maat. Nordisk Panoramassa vieraat tulevat katsomaan eritoten pohjoismaalaisia projekteja.

Mutta myös yllätyksellisyys, erilaisuus ja ’laatikon ulkopuolelta’ ajatteleminen voivat olla eduksi. Näin meille kävi Lapin viimeisistä kullankaivajista kertovan hankkeemme kanssa: haimme Italiassa järjestettävään When East Meets West -rahoitustapahtumaan, jossa olimme ainut mukana oleva pohjoismaalainen projekti, minkä vuoksi saimmekin osaksemme todella paljon mielenkiintoa ja yhteydenottoja.”