Kansainvälisiä ilonaiheita vuonna 2022
Elokuvasäätiön kansainvälinen osasto vauhdittaa kotimaisten elokuvien matkaa ulkomaisille festivaaleille sekä tukee monin tavoin suomalaisen elokuvan menestystä maailmalla. Kulttuuriviennin tukia jaettiin viime vuonna yli 697 000 euroa.
Kuva: Tytöt tytöt tytöt -elokuvan näyttelijät Linnea Leino, Aamu Milonoff ja Eleonoora Kauhanen Berlinalessa helmikuussa 2022.
2022 oli kaikin puolin kansainvälinen menestysvuosi:
- Suomalaiset elokuvat olivat mukana lähestulkoon kaikilla isoilla festivaaleilla.
- Festivaalien lisäksi useat elokuvat pääsivät laajalti teatterilevitykseen eri puolilla maailmaa.
- Genre-elokuvat menestyivät hyvin.
Lentävä lähtö vuoteen 2022
Pahanhautoja
Vuosi alkoi räjähtävästi Utahin Park Cityn valloituksella: Sundance-festivaalille valittiin peräti kolme suomalaista elokuvaa. Tania Andersonin dokumenttielokuva The Mission oli mukana kansainvälisessä dokumenttielokuvien kilpasarjassa ja Hanna Bergholmin kauhuelokuva Pahanhautoja avasi Midnight-sarjassa. Pahanhautoja on tähän mennessä myyty yli 70 maahan ja se on saanut elokuvateatterilevityksen yli 40 maassa.
Sundancen kansainväliseen pitkien fiktioelokuvien kilpasarjaan pääsi ensimmäistä kertaa suomalaiselokuva, Alli Haapasalon nuorisokuvaus Tytöt tytöt tytöt, joka myös voitti sarjan yleisöpalkinnon. Sen matka jatkui Berlinalen Generation-kilpasarjaan, lukuisille festivaaleille ja teatterilevitykseen mm. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Loppuvuodesta elokuva pääsi European Film Awards -shortlistalle ja tavoitteli Oscar-ehdokkuutta Suomen kandidaattina.
Tammi-helmikuun vaihde on kiireistä festivaaliaikaa, ja Sundancen kanssa samoihin aikoihin Ranskan Clermont-Ferrandissa suomalainen lyhytelokuva korkkasi kiinnostavan festivaalivuoden. Ilja Rautsin kauhukomedia Night of the Living Dicks pääsi tärkeän lyhytelokuvatapahtuman kilpasarjaan. Elokuvasta tuli vuoden kiertänein lyhytelokuva: sitä esitettiin 31 tapahtumassa.
Göteborgissa edellisvuoden Shooting Star Seidi Haarla pokkasi palkinnon roolistaan Hytti nro 6:ssa. Vuonna 2021 ensi-iltansa saanut elokuva oli alkuvuodesta 2022 ehdolla myös Ranskan César-palkintogaalassa sekä Film Independent Spirit Awardseissa Yhdysvalloissa.
Pitkien fiktioiden, dokumenttielokuvien ja lyhytelokuvien festivaaliesitystilastot viideltä viime vuodelta. Vuoden 2022 tiedot voivat päivittyä; lopulliset luvut julkaistaan Elokuvavuosi-tilastojulkaisussa keväällä.
Dokumenttielokuvista hienon avauksen Kööpenhaminan CPH:DOX-festivaalin pohjoismaisessa kilpasarjassa saivat Saila Kivelän ja Vesa Kuosmasen ohjaama Eläinoikeusjuttu, Einari Paakkasen Karaokeparatiisi ja John Websterin ohjaama The Happy Worker – or How Work Was Sabotaged. Myös Karaokeparatiisi pääsi syksyllä EFA:n shortlistalle.
Muita alkuvuoden kohokohtia:
- Teemu Nikin draamaelokuva Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia sai Pohjois-Amerikassa ensi-illan SXSW-festivaalilla.
- Elokuvasäätiön tukema vähemmistöyhteistuotanto, Sushmit Ghoshin ja Rintu Thomasin ohjaama Tulella kirjoitettua oli ehdolla dokumenttielokuvan Oscar-palkintoon.
- Toronton HotDocsissa ja TIFF Bell Lightboxissa esitettiin suomalaiselokuvia osana pohjoismaista Nordic Bridges -ohjelmaa.
Suomalainen Cannes-putki jatkui
Ei Cannesia ilman suomalaista elokuvaa: vuodesta 2014 alkaen eteläranskalaisen festivaalin eri sarjoissa on ollut suomalainen elokuva – lukuun ottamatta pandemiavuotta 2020, jolloin festivaalia ei järjestetty. Toukokuussa 2022 Kriitikoiden viikolla maailmanensi-iltansa sai Mikko Myllylahden esikoispitkä Metsurin tarina. Elokuva palkittiin levityspalkinnolla ja se jatkoi muun muassa Karlovy Varyn, Lontoon ja Thessalonikin festivaaleille. Elokuva on saanut teatteriensi-illan jo mm. Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Näyttelijä Jarkko Lahti halaa tuottaja Emilia Haukkaa Metsurin tarinan ensi-illassa Cannesissa.
Amerikkalaisella Palm Springsin lyhytelokuvafestivaalilla oli ohjelmistossa Emilia Hernesniemen opiskelijatyö Hei hei Tornio sekä Teppo Airaksisen lyhytdraama Lakana. Jälkimmäinen palkittiin syksyllä Nashvillen elokuvajuhlilla ja se oli yksi vuoden eniten kiertäneistä lyhytelokuvista. Max Ovaska oli heinäkuussa Karlovy Varyn Future Frames: Generation NEXT of European Cinema -ohjelmassa opiskelijatyönä valmistuneen Lasti-lyhytelokuvansa kanssa.
Kesällä tuli ilahduttavia uutisia Meksikosta: Taneli Mustosen ohjaama The Twin – Paha kaksonen nousi ensi-iltaviikolla viiden suosituimman elokuvan joukkoon maan elokuvateattereissa. Kauhutrilleri oli elokuvateatterilevityksessä yli 30 maassa.
Elokuun alkupuolella Sveitsin Locarnossa maailmanensi-illassa nähtiin Anna Erikssonin W. Ohjelmistossa oli myös Marja Pyykön ohjaama lastenelokuva Sihja – kapinaa ilmassa sekä Susanna Helken dokumenttielokuva Armotonta menoa – hoivatyön lauluja, joka sai yhteiskunnallisesti painokkaalle elokuvalle myönnettävän Zonta Club -palkinnon.
Muita kesän kohokohtia:
- Tuottaja Julia Elomäki valittiin Cannesin New Producer’s Room -ohjelmaan.
- Huonot naiset voitti Galwayn festivaalilla Peripheral Visions -palkinnon.
- Sydneyn elokuvajuhlilla esitettiin Sokea mies, Tytöt tytöt tytöt ja Supermarsu 2.
- Vinski ja näkymättömyyspulveri voitti Giffonin elokuvajuhlilla Gryphon Awardin.
- Sokea mies palkittiin Pekingin elokuvajuhlilla parhaana elokuvana. Se sai myös parhaan käsikirjoituksen ja miespääosan palkinnot.
Kaikkien aikojen IDFA
Palimpsest-elokuvan työryhmä Venetsiassa.
Loppukesästä Venetsiassa yleisön nähtäville pääsi Hanna Västinsalon ohjaama Palimpsest, joka oli mukana Biennale College Cinema -ohjelmassa. Elokuvasäätiö tuki elokuvan lanseerausta kulttuuriviennin hanketuella. Saamelaisia elokuvia ja digitaalisen taiteen teoksia esittelevä Árran 360° oli osa Venetsian kuvataidebiennaalin Saamelaispaviljonkia. Elokuvasäätiö oli yksi Kansainvälisen saamelaiselokuvan instituutin (ISFI) luotsaaman hankkeen rahoittajista.
Pohjois-Amerikan suurin elokuvafestivaali Torontossa kutsui ohjelmistoonsa Klaus Härön ohjaaman, Irlantiin sijoittuvan draaman Rakkaani merikapteeni sekä Jalmari Helanderin toimintaelokuvan Sisu. Sisu valittiin myös festivaalille Espanjan Sitgesiin, jossa Suomesta oli mukana Pahanhautoja sekä Max Seeckin ja Joonas Pajusen ohjaama Koputus. Sisulle lohkesi Sitgesistä neljä palkintoa, mukaan lukien parhaan elokuvan palkinto, ja myös Pahanhautoja palkittiin.
Blush – An Extraordinary Voyage
Iiti Yli-Harjan lyhyt, animoitu dokumenttielokuva Blush – An Extraordinary Voyage kiinnosti useita festivaaleja, erityisesti Saksassa. Sen ensi-ilta oli DOK Leipzigissa, josta se jatkoi mm. Lyypekin pohjoismaisille elokuvapäiville sekä Tallinnan festivaalille animaatiokilpasarjaan.
Syksyn huippuhetkiin kuului Amsterdamin IDFA: dokumenttielokuvan suurtapahtumassa oli peräti viisi suomalaiselokuvaa ja kolme vähemmistöyhteistuotantoa. Anna Blomin ohjaama Natten då min bror försvann (Yö jona veljeni katosi) oli kansainvälisessä ensi-illassa Frontlight-sarjassa ja Armotonta menoa pääsi arvostettuun Masters-sarjaan. Inka Achtén ja Hanna Karppisen ohjaama lyhytdokumentti Jasminin kaksi kotia sai nuorisoelokuvien kilpasarjassa kunniamaininnan.
Muita syksyn kohokohtia:
- Nordisk Panoraman dokumenttielokuvien kilpailussa oli mukana kolme ja lyhytelokuvien kilpasarjoissa kuusi suomalaiselokuvaa.
- Tytöt tytöt tytöt ja Armotonta menoa palkittiin Lyypekin pohjoismaisessa tapahtumassa. Lisäksi kahdelle suomalaiselokuvalle tuli kunniamaininnat.
- JP Valkeapään elokuva Hetki lyö sai maailmanensi-illan Tallinnan kilpasarjassa. Festivaalilla oli runsaasti muitakin suomalaiselokuvia.
Suomalaisen elokuvan tapahtumia ja tukitoimintaa
Suomalaisen elokuvan tapahtuma Ranskan Cucuronissa. Kuva: Tiina Kovanen-Bergman.
Kansainvälisen osaston vuoden kiertoon kuuluvat myös erilaiset suomalaisen elokuvan tapahtumat, joita järjestämme yhdessä paikallisten kumppanien kanssa. Perinteikkäät Pariisin ja Tokion päivät järjestettiin syksyn aikana. Huhtikuulle Serbian pääkaupungin Belgradin kulttuurikeskukseen järjestettiin tapahtuma, jossa esitettiin kahdeksan pitkää fiktioelokuvaa teemalla rakkaus.
Elokuvasäätiön kulttuuriviennin hanketuki mahdollisti myös suomalaisen elokuvan esittämistä eri puolilla maailmaa. Kirjoitimme marraskuussa neljästä hyvin erilaisesta, hanketukea saaneesta tapahtumasta, joita aktiiviset elokuvakulttuurin edistäjät järjestivät Tsekissä, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja eri puolilla Etelä-Amerikkaa.
Hanketuen keskeinen tarkoitus on auttaa elokuvien kansainvälisessä lanseeraamisessa. Festivaaliavauksiin tukea myönnettiin sekä isompia että pienempiä summia, yllä mainitun Palimpsest-elokuvan lisäksi muun muassa elokuville Karaokeparatiisi, Metsurin tarina, Rakkaani merikapteeni, Eläinoikeusjuttu ja The Mission.
Kansainvälisen levityksen avuksi syksyllä jaettiin toista vuotta peräkkäin kohdennettua hanketukea. Tukea myönnettiin 197 000 euroa 15 elokuvalle: kolmelle dokumenttielokuvalle, kolmelle lastenelokuvalle ja yhdeksälle pitkälle fiktioelokuvalle. Tuen avulla näitä elokuvia levitetään yhteensä 19 eri maassa viidellä eri mantereella.
Odotuksia alkaneelle vuodelle 2023
Myös 2023 vaikuttaa lupaavalta kansainvälisten festivaalien suhteen. Alankomaalainen Rotterdamin elokuvafestivaali valitsi ennätysmäärän elokuvia ohjelmistoonsa. Big Screen -kilpailussa ensiesityksensä saa Selma Vilhusen draama Neljä pientä aikuista, ja maailmanensi-illassa on myös Mika Taanilan ja Sami Van Ingenin pitkä dokumenttielokuva Monica in the South Seas. Molemmat elokuvat nähdään myös Göteborgin kilpasarjoissa.
Berlinalen ohjelmistovalintoja ei ole vielä julkistettu, mutta nyt jo tiedämme, että European Shooting Stars -ohjelman kymmenen näyttelijän joukossa on Alina Tomnikov. Hänet valittiin mukaan roolistaan Pamela Tolan elokuvassa Järjettömän paska idea.
Viime vuonna festivaaleilla ihastuttanut Sisu tulee valkokankaille useassa maassa, muun muassa Yhdysvalloissa Lionsgaten laajasti levittämä.
Dokumenttielokuvan saralla osallistumme Baltian maiden kanssa yhteiseen fokusohjelmaan Ranskan Fipadoc-festivaalilla, ja Suomi-fokus on luvassa loppuvuodesta Portugalin DocLisboassa.
Je’vida
Kansainvälisesti odotettuja tulevia ensi-iltoja ovat muun muassa Aki Kaurismäen työläistrilogian neljäs osa Kuolleet lehdet, Katja Gauriloffin saamelaisdraama Je’vida, Teemu Nikin musta komedia Kuolema on elävien ongelma ja Inari Niemen draamaelokuva Valoa valoa valoa.
Dokumenttielokuvista on tulossa eläinaiheinen Ilveskuiskaaja Juha Suonpäältä, Bulgariaan sijoittuva The Last Seagull Tonislav Hristovilta ja pelimaailmaa käsittelevä The Gamer Petri Luukkaiselta ja Jesse Jokiselta.
Lyhytelokuvissa on luvassa jälleen monipuolista tarjontaa, muun muassa Elli Vuorisen animaatio Flower Show, Patrik Söderlundin Seitsemästä veljeksestä inspiroitunut Impivaara sekä Risto-Pekka Blomin urheiluhistoriaan kurkistava Lasse kaatuu, voi ei!
Toivoaksemme voimme raportoida vuoden aikana hyviä uutisia näistä ja muistakin elokuvista!