Jussi-palkinnot vuoden 2023 kotimaisille elokuville on jaettu

Jussi-gaalassa juhlittiin 80-vuotiasta Jussi-palkintoa. Vuoden elokuvana palkittiin Mummola.

Kuva: Betoni-Jussi-palkinnon saanut Kati Outinen / Lucas Ekblad, Filmiaura ry

Jussi-palkinnot vuonna 2023 ensi-iltansa saaneille elokuville jaettiin perjantaina 22.3.2024 Jussi-gaalassa Helsingin Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa, suorassa tv-lähetyksessä, joka näytettiin MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla. Katariina Kaitueen ja Jaana Saarisen juontamassa gaalassa juhlittiin Jussi-palkinnon ja kotimaisen elokuvan pitkää ja monipuolista historiaa.

Juhlavuoden kunniaksi yleisö sai ensimmäistä kertaa äänestää Jussi-palkinnon saajan nytleffaan.fi -elokuvateatterisivustolla Yleisön suosikkinäyttelijä -kategoriassa, jonka ehdokkaat valittiin viidestä viime vuoden katsotuimmasta elokuvasta. Samalla äänestettiin myös Yleisön suosikkielokuvaa, jolle jaettiin kunniakirja Jussi-gaalassa.

Sisun (4) jälkeen seuraavaksi eniten palkintoja saivat Mummola (3) ja Je’vida (3). Ensimmäisen Yleisön suosikkinäyttelijän Jussi-palkinnon sai Linnea Leino elokuvasta Lapua 1976. Muita palkittuja pitkiä fiktioelokuvia olivat Neljä pientä aikuista, Valoa valoa valoa ja Peluri – kuolema on elävien ongelma. Lyhytelokuva-Jussin sai How to Please ja vuoden dokumenttielokuvana palkittiin Máhccan – kotiinpaluu.

Varsinaisten Jussi-palkintojen lisäksi Filmiaura myönsi Betoni-Jussin näyttelijä Kati Outiselle, jonka yli 40 vuoden ura kuvastaa rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta. Parhaiten Outinen tunnetaan hedelmällisestä yhteistyöstään Aki Kaurismäen kanssa. Roolit tulitikkutehtaan tyttönä, hovimestarina sekä pelastusarmeijan vapaaehtoisena toivat hänelle kolme naispääosan Jussia. Outinen on palkittu myös parhaana naisnäyttelijänä Cannesin elokuvajuhlilla. Hän on pelotellut naapureita irlantilaisessa kauhuelokuvassa, näytellyt Jim Carreyn pomoa ja viimeisimpänä hajamielistä hammaslääkäriä kotimaisessa Räkä ja Roiskis -perhe-elokuvassa. Elämäntyöpalkinnon Outiselle jakoi muusikko ja näyttelijä Sakari Kuosmanen.

Tänä vuonna jaettiin ensimmäistä kertaa Visuaaliset tehosteet -kunniakirja, joka myönnettiin Sisu-elokuvalle ja sen VFX Supervisorille Jussi Lehtiniemelle sekä VFX Executive Producerille Antti Kulmalalle Troll VFX -yhtiöstä. Asiantuntijaraadin mukaan elokuvasta on nähtävissä, että VFX -työn suunnittelu on aloitettu ajoissa jo esituotannon aikana. VFX ei ole ollut irrallinen osa tuotantoa, vaan suunniteltu muiden taiteellisesti vastuussa olevien osastojen kanssa yhdessä. Tehosteiden toteutus on laadukasta ja uskottavaa, sekä elokuvan visuaalisen tyylin mukaista. Ensimmäisen Visuaaliset tehosteet -raadin muodostivat Tuomo Hintikka, Saku Partamies, Juuso Kaari, Sami Haartemo ja Olli Leppänen.

Yleisön suosikkielokuvaäänestyksessä eniten yleisöääniä sai Lapua 1976. Kunniakirjan jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala. Toiseksi eniten ääniä sai Syke-elokuva: Särkynyt sydän ja kolmanneksi eniten Kuolleet lehdet. Yleisöpalkinnon kumppaneina olivat tänä vuonna Suomen suurimmat elokuvateatteriketjut BioRex Cinemas ja Finnkino sekä Suomen Filmikamarin nytleffaan.fi -sivusto, jossa yleisö pääsi äänestämään suosikkejaan.

Jussi-patsaiden ja kunniakirjojen lisäksi Filmiaura jakoi ennen televisiolähetystä Vuoden uroteko -palkinnon Lapua 1976 -elokuvan rohkealle työryhmälle (ohjaaja Toni Kurkimäki, tuottajat Mikko Jokipii ja Pekka Pohjoispää, käsikirjoittaja Tuukka Haapamäki). He toivat valkokankaille pysäyttävän tarinan, jolla tavoitettiin ennakko-odotukset ylittäen yli 170 000 teatterikatsojaa Suomessa. Filmiauran Uroteko-palkintoa on jaettu jo 11 kertaa, ja tänä vuonna sen rahoittajana toimi luova jälkituotantoyhtiö Grade One Oy. Palkinnon arvo on 2 000 euroa.

Jussi-gaalassa jaettiin myös 20 000 euron arvoinen Nordisk Film -palkinto tunnustuksena elokuvantekijöille, jotka merkittävällä työllään ovat nostaneet elokuvanteon tasoa ja siten rikastuttaneet suomalaista elokuvakulttuuria. Palkinnon saivat Suvi West ja Anssi Kömi elokuvastaan Máhccan – kotiinpaluu. Saamelaiskulttuuria kuvaava nykypäivän tarina on tärkeä teos ja ennen kaikkea taidokkaasti tehty elokuva, perustelee tuomaristo. Nordisk Film -säätiön palkinto jaetaan vuosittain. Vuonna 2024 palkinnon saajan valinneeseen elokuvantekijöistä koostuvaan tuomaristoon kuuluivat ohjaaja Alli Haapasalo, leikkaaja Harri Ylönen, tuottaja Nina Laurio, ohjaaja Oskari Sipola, käsikirjoittaja Kirsikka Saari, elokuvaaja Jarmo Kiuru ja Filmiauran hallituksen jäsen, tiedottaja Manna Katajisto.

Jussi-palkinnot 2024

VUODEN ELOKUVA
Mummola – tuottajat Jussi Rantamäki, Emilia Haukka / Elokuvayhtiö Aamu

OHJAUS
Tia Kouvo – Mummola

PÄÄOSA
Alma Pöysti – Neljä pientä aikuista

SIVUOSA
Jari Virman – Peluri – Kuolema on elävien ongelma

NÄYTTELIJÄTULOKAS
Rebekka Baer – Valoa valoa valoa

YLEISÖN SUOSIKKINÄYTTELIJÄ
Linnea Leino – Lapua 1976

KÄSIKIRJOITUS
Tia Kouvo – Mummola

KUVAUS
Kjell Lagerroos – Sisu

MUSIIKKI
Laura Naukkarinen – Je’vida

ÄÄNISUUNNITTELU
Jukka Nurmela, Timo Peltola – Je’vida

LEIKKAUS
Juho Virolainen – Sisu

LAVASTUSSUUNNITTELU
Otso Linnalaakso – Sisu

PUKUSUUNNITTELU
Anu Pirilä – Je’vida

MASKEERAUSSUUNNITTELU
Salla Yli-Luopa – Sisu

DOKUMENTTIELOKUVA
Máhccan – kotiinpaluu – ohjaajat Suvi West, Anssi Kömi, tuottaja Janne Niskala / Vaski Filmi Oy

LYHYTELOKUVA
How to Please – ohjaaja Elina Talvensaari

BETONI-JUSSI
Kati Outinen

Elokuvasäätiö on myöntänyt Filmiaura ry:lle tukea Jussi-gaalan järjestämiseen.

Jussi-patsaat vuoden parhaille pitkille kotimaisille elokuvateatterielokuville sekä lyhytelokuvalle jakaa elokuva-alan ammattilaisten yhdistys Filmiaura ry ja lopulliset voittajat valitsee Filmiaura ry:n jäsenistö suljetulla lippuäänestyksellä. Ääntenlaskusta vastasi Asianajotoimisto Hedman Partners.

Ensimmäiset Jussit jaettiin Helsingissä 16.11.1944. Nyt 80-vuotias Jussi-palkinto on tiettävästi Euroopan vanhin elokuvapalkinto. Juhlavuoden kunniaksi aiemmin tällä viikolla ilmestyi Matti Rämön ja Anton Vanha-Majamaan kirjoittama kirja Sitkeä Jussi – 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa (Docendo).

Jussi-ehdokkaat valitsee vuosittain vaihtuva, ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati yhdessä Filmiauran hallituksen kanssa. Raadissa olivat mukana seuraavat elokuva-alan ammattilaiset: ohjaaja AJ Annila, äänisuunnittelija Svante Colérus, elokuvaaja Kerttu Hakkarainen, leikkaaja Nina Ijäs, lavastaja Vilja Katramo, näyttelijä Tiina Pirhonen, käsikirjoittaja Ilja Rautsi, maskeeraaja Saara Räisänen, säveltäjä Mari Sainio, dokumentaristi Iikka Vehkalahti, tuottaja Kaisla Viitala, pukusuunnittelija Tiina Wilen ja näyttelijä Tobias Zilliacus. Ilja Rautsi ei osallistunut lyhytelokuvan, dokumenttielokuvan, pukusuunnittelun eikä maskeeraussuunnittelun ehdokkaiden valintoihin. Mari Sainio ei osallistunut näyttelijäpalkintojen, käsikirjoituksen, ohjauksen eikä vuoden elokuvan ehdokkaiden valintoihin. Filmiauran hallituksesta raadissa olivat: Riina Liukkonen, Minna Lampolahti, Emma Ilves, Hannele Marjavaara, Samppa Batal, Manna Katajistoja Anton Vanha-Majamaa. Samppa Batal ei osallistunut raadissa lyhytelokuvan valintaan.