APFI tuo av-tuotannoille käyttöön hiilijalanjälkilaskurin – Suomi kansainvälisen kehityksen kärjessä ekologisessa kestävyydessä
Laskurihankkeen tavoitteena on vähentää tuotantojen ympäristökuormitusta sekä lisätä ekologista tietoisuutta alalla, myös kansainvälisesti. Mitä hanke merkitsee elokuva- ja televisiotuotannoille tulevaisuudessa?
Keväällä 2021 Audiovisual Producers Finland APFIn hanke ”Kestävän kehityksen strategia ja ympäristöjärjestelmä Suomen av-alalle” sai elokuvasäätiön muun elokuvakulttuurin edistämisen tukea. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut tukemassa hankkeen käynnistysvaihetta, ja useampi av-alan sidosryhmä on sitoutunut yhteistyöhön osarahoittajina.
Anne Puolanne on medianomi (2012) sekä ympäristösuunnittelija (2020). Hän on työskennellyt tv-ohjelmien parissa yli 10 vuotta. Kuva: Jere Ruuhiala.
Strategian koordinaattorina APFIssa toimii Anne Puolanne, joka tunnetaan Ekosetti-oppaan toisena kirjoittajana. Puolanteen ja Kaisa ”Kaika” Astikaisen toimittama julkaisu vuodelta 2019 ohjaa alaa ekologisesti kestävämpään audiovisuaaliseen tuotantoon. He ovat myös pohjoismaisen Nordic Eco Media Alliancen eli NEMAn perustajajäseniä.
Puolanne ja Astikainen olivat asiantuntijoina, kun APFI viime vuoden puolella kutsui alan organisaatioita koolle vihreään pyöreään pöytään, jossa elokuvasäätiökin on mukana. Verkostolle esiteltiin Iso-Britannian BAFTAn ylläpitämä Albert-hiilijalanjälkilaskuri.
”Keskusteluja käytiin niin omasta kansallisesta laskurista kuin kansainvälisistä malleista”, Puolanne kertoo. ”Paikallinen voisi olla paras luotettavuudeltaan, mutta alusta asti rakentaminen vie aikaa ja resursseja. Jos joka maalla on oma järjestelmä, kansainvälisesti toimiessa tilastointi ja raportointi olisi liki mahdotonta. Albert on ollut käytössä 10 vuotta. Kestää pitkään ennen kuin mikään uusi järjestelmä pääsee toimivuudessa heidän tasolleen.”
”Sopimus tehtiin kesällä kolmen vuoden lisenssiin, jota hallinnoimme paikallisesti. Pyrimme saamaan heti ensi vuoden alussa pilotointivaiheen käyntiin rajatulle määrälle tuotantoja. Tuotantojen aikataulut ovat määrittävä tekijä siinä, keiden on mahdollista osallistua pilotointivaiheeseen. Toivomme, että tuotantoja hakeutuu mukaan eri puolilta Suomea, sekä elokuvan että tv:n puolelta.”
Toiminnan käynnistäminen yhteistyössä tuottajien kanssa
Albert on laajentumassa kansainvälisesti, mutta monessa maassa järjestelmä on yhden kanavan tai firman käytössä. Suomi on pioneerimaa siinä, että järjestelmä on hankittu alan yhteistyönä kaikille käyttöön, riippumatta tuotantoyhtiön tai tuotannon koosta.
Syyskuussa 2021 Puolanne käy BAFTAn koulutuksen Albertin käytöstä, jotta hän voi konsultoida Suomessa kuvaavia tuotantoja ympäristöjärjestelmän käytössä.
”Alku tulee olemaan yhdessä pohtimista ja etsimistä tuottajien kanssa”, Puolanne pohtii. ”Me olemme kaikki tässä ensimmäistä kertaa opettelemassa. Ajattelen, että näin oppii ehkä syvällisemmin käytännöistä kuin valmiiseen junaan hypätessä. Onneksi kiinnostusta on jo ollut. Pilotointivaiheessa yhdessä kokeilun ja kartoittamisen kautta selviää, millaista uutta tietoa tarvitsee kerätä, jotta on mahdollista laskea tuotannon ympäristövaikutuksia.”
Laskurista saatava tieto on monella tapaa arvokasta. ”Hankkeessa kartoitetaan sitä, miten täällä tehdään asioita. Epäilen, että ekologisuuden saralla Suomessa tuotantokulttuuri on jo melko hyvällä tolalla, mutta emme voi todistaa sitä, kun asiaa ei ole tutkittu.”
Puolanne uskoo, että Suomesta tulee mallimaa siinä, miten asioita voi tehdä. ”Maineemme on jo hyvä: vaikka alaamme piinaa jatkuva resurssipula, työnjälki on laadukasta. Lisäksi meillä on toimiva infra ja kierrätysmahdollisuudet, jotka vain odottavat käyttöönottoaan. Tekemisen tavan ei tarvitse muuttua radikaalisti, asioita tulee vain miettiä hieman uudesta vinkkelistä ja ottaa ekologisuus kriteerinä osaksi päätöksentekoa. Tiimin kanssa voi aloittaa keskustelut voisiko lentämisen sijaan Suomessa suosia yöjunaa ja toimistolla selvittää, käytetäänkö siellä uusiutuvaa energiaa.”
Kannattaa olla etujoukoissa, ainakin jos haluaa toimia kansainvälisesti
Albert-laskuri tulee olemaan ilmainen tuotannoille, mutta se toki vaatii aikaresurssin varaamista tuotantoyhtiöiltä. Jos tuotanto haluaa hakea kolmelle eri tasolle jaettua sertifointia, ekologisuuteen tulee sitoutua vielä enemmän. Sertifiointi haetaan Iso-Britanniasta.
Puolanne huomauttaa, että kansainvälistä rahoitusta etsiville tuotannoille ekologisuus on jo suuri etu ja tulevaisuudessa vielä enemmän. ”On olemassa kansainvälisiä esimerkkejä siitä, että vastuullinen toiminta on tärkeää rahoittajille. Mikäli suuntaus pitää paikkansa Suomessa, myös täällä ympäristövastuullisuus voi olla tulevaisuudessa rahoituksen ehto ja tilaajien vaatimus. Esimerkiksi pääomasijoittaja IPR.VC edellyttää jo sitoutumista kestävään kehitykseen hankkeilta, joihin se sijoittaa.”
”Suomessa en laittaisi Albertin käyttöä rahoituksen ehdoksi vielä pilottivaiheessa. Toisaalta alalta on tullut myös näkemyksiä, että olisi helpompaa, jos tilaajat ja rahoittajat vaatisivat asioita, sillä silloin niitä on helpompi viedä eteenpäin. Nyt voi kuitenkin vielä rauhassa ja omin ehdoin perehtyä asiaan. Mielestäni se on helpompaa kuin opetella asioita sitten, kun rahoitus on kiinni siitä.”
Entä onko rahoittajilla varaa porkkanoihin? Raha on herkkä aihe, mutta Puolanteen näkemys on, että tämä on asia, joka on pakko tehdä: yksikään toimiala ei ole niin tärkeä, että sillä olisi etuoikeus olla vapaamatkustaja, kun tavoitteena on hiilineutraali Suomi. Oletuksena on myös, että ympäristön huomioiminen voi tuoda säästöä.
”Kansainvälistymiseen liittyy myös Suomen ja Pohjoismaiden maine kuvauspaikkana. Aina ei tarvitse tavoitella kasvua, mutta av-ala on kasvamassa. Tuotantoja alkaa tulla tännekin, ja tämän hankkeen myötä pystymme viestimään siitä, että haluamme täällä kuvattavan vastuullisesti. Voimme yrittää ohjata sitä, minne isot rahat vaikka Hollywood-tuotannoista suunnataan.”
Elokuvasäätiö teki viime vuonna tuotantoyhtiöille ekokyselyn, josta selvisi, että motivaatiota toimia ekologisesti löytyy. Mutta riittääkö hyvä tahto?
”Muutoshalua on ja ihmiset kaipaavat käytännön työkaluja. Korona-aikana on ollut monenlaista väsymystä ja omien arvojen mukainen toiminta on tuonut merkityksellisyyden tunnetta. He, joiden mielestä tämä on turhaa, eivät lähesty minua. En tiedä koko av-kentän mielipidettä, mutta olen optimistinen, että kiinnostusta on. Vaikka toimialamme on melko pieni, sitä seurataan tiiviisti ja siten meillä on mahdollisuus vaikuttaa myös suureen yleisöön. Valinnoilla, joita teemme, on mahdollista saada aikaan muutosta myös yhteiskunnallisella tasolla.”
APFI on luomassa kestävän kehityksen strategian kotimaiselle av-alalle eli tavoitteena on tuoda ala osaksi laajempaa yhteiskunnallista muutosta, jossa pyritään turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämisen ja työn tekemisen mahdollisuudet. Strategian teko on alkanut kesällä 2021 ensimmäisenä keskittyen ekologiseen ulottuvuuteen, myöhemmin keskitytään sosiaaliseen, kulttuurilliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Kestävän kehityksen strategian tekemisen mahdollistavat yhteistyökumppanit, joka paitsi rahoittavat myös sitoutuvat strategiaan.
Suomen kansallisen av-alan kestävän kehityksen strategiaa osarahoittavat yhteistyökumppanit ovat:
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM
Yleisradio
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK
Suomen elokuvasäätiö SES
Business Finland Audiovisuaalisen alan kannustin
Helsingin kaupunki
Forssan kaupunki
Pohjois-Suomen elokuvakomissio
Lapin elokuvakomissio
Länsi-Suomen elokuvakomissio
Itä-Suomen elokuvakomissio
Kaakon elokuvakomissio
Film Tampere
Ahvenanmaan elokuvakomissio
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto TEME
Audiovisuaalisen alan tekijät ry (käsikirjoittajien, ohjaajien ja näyttelijöiden yhteinen ammattiliitto)